Ensimmäinen juna saapui Ouluun vuonna 1886 – asemanseudun rakentaminen alkoi jo tuolloin

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa 1800-luvulla, jolloin maa oli osa Venäjän keisarikuntaa. Ensimmäisenä valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus, jossa liikennöinti alkoi vuonna 1862. Sitten myös Rautatiehallitus ja Suomen Valtionrautatiet perustettiin vuonna 1877.

Porvarisäädyn valtiopäiväedustaja ja sanomalehtimies Johan Vilhelm Snellman toivoi rautatien ulottuvan myös tervakaupunki Ouluun, missä hän itse oli asunut aikaisemmin. Myös oululaiset kauppiaat kannattivat rautatiesuunnitelmaa.

Vuoden 1882 valtiopäivät päätti, että Pohjanmaan rataa jatkettaisiin Ouluun saakka sen jälkeen, kun Vaasan rata oli valmistunut. Oulussa juhlittiin helmikuussa 1883 sen johdosta, kun päätös Oulun radan rakentamisesta oli saapunut. Soihtukulkue kulki kadulla sotilassoittokunnan perässä, minkä lisäksi kaupungissa järjestettiin ilotulitus ja sotilaat ampuivat kunnialaukauksia tykeillä.

Rautatietä juhlittiin Seurahuoneella

Kun Pohjanmaan rataa rakennettiin, rautatie lähestyi Oulua etelän suunnasta. Valmistavia töitä tehtiin myös pohjoisen suunnassa. Rautatien rakentaminen merkitsi myös sitä, että samanaikaisesti oli rakennettava rautatiesillat. Oulujoen ylittävä silta oli niistä suurin. Korkeimmillaan työntekijöiden lukumäärä ratatöissä oli tammikuussa 1886, jolloin heitä oli 6 968.

Oulun rataosa valmistui vuonna 1886. Rautatien vihkiäiset järjestettiin Oulussa 29. lokakuuta 1886. Oulun kaupunki oli koristeltu ja valaistu, kun juhlajuna saapui kaupunkiin. Rautatien kunniaksi järjestetty juhlatilaisuus pidettiin Seurahuoneella, jonne mentiin kunniaporttien läpi. Kun arki alkoi juhlan jälkeen, yleinen liikenne radalla aloitettiin marraskuun alussa.

Rautatieyhteys ulottui myös Oulujoen pohjoispuolelle, sillä rautatie rakennettiin joen ylittävän rautatiesillan kautta Tuiraan ja edelleen Toppilan satamaan. Sivuraide rakennettiin myös Åströmin nahkatehtaalle.

Oulu oli pieni kaupunki

Rautatien ulottuminen Ouluun merkitsi myös sitä, että kaupunkiin täytyi rakentaa rautatieasema. Tästä sai alkunsa asemanseutu. Oulun rautatieasema rakennettiin nykyiselle paikalle, Kakaravaaran laidoille rautatien valmistuttua. Oulu oli pienempi kaupunki kuin nykyisin, joten rautatieasema rakennettiin kaupungin itälaidalle.

”Ensimmäisen junan saapuessa oli Oulu vain noin 10 000 asukkaan pieni, syrjäinenkin kaupunki. Voin vain kuvitella, kuinka innostuneesti ihmetellen vietettiin suurta juhlaa ja maailman avautumista ensimmäisen junan saapuessa Oulun asemalle”, kertoo Oulun Asemakeskuksen asemakaavan muutoksesta vastaava asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi.

Rautatieasema köysipajan paikalle

Oulun rautatieaseman paikalla oli ollut köydenpunojapaana eli köydenpunomo, joka purettiin. Asemarakennus, jonka oli suunnitellut todennäköisesti Knut Nylander, valmistui vuonna 1886. Asemarakennukseen sijoitettiin lipunmyynti, odotussalit, matkatavansäilytys, lennätin, postitoimisto ja myös asemapäällikön asunto. Rautatieasema sijaitsi Ojakadun päätepisteessä, mutta tämä katu nimettiin Asemakaduksi.

Rautatien itäpuolelle rakennettiin konepaja rautatiekaluston korjaamista varten. Se oli hirsirakennus, jonka läpi johdettiin kaksi raidetta. Tässä rakennuksessa oli kaksi osastoa, joista toinen oli tarkoitettu vetureiden korjaamiseen ja toinen oli tarkoitettu vaunujen korjaamiseen. Konepajan koneita käytti höyrykone.

Rautatie paransi yhteyksiä

Ennen kuin rautatie ulottui Ouluun, muut liikenneväylät olivat yhdistäneet Oulun Suomen muihin osiin ja muualle Eurooppaan. Vesireitit olivat tärkeämpiä kuin maantiet. Oulujoki oli liikenneväylä Itä-Suomeen ja rannikkolaivaliikenne oli yhdistänyt Ouluun Etelä-Suomeen. Laivaliikennettä oli kuitenkin vain kesällä, joten Oulun kauppiaat kokosivat purjehduskauden aikana syksyyn mennessä tavaravarastot Ouluun.

Pohjanmaan radan ulottumisella Ouluun oli sellainen seuraus, että rannikkolaivaliikenne vähentyi. Rautatieyhteys mahdollisti kuitenkin sen, että Oulu oli yhteydessä muuhun Suomeen koko vuoden ajan. Matkustajien lukumäärä uudella rautatiellä kasvoi koko ajan.

Tavaraliikenteelle rautatieyhteys merkitsi sitä, että esimerkiksi maataloustuotteita kannatti viedä Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Oulun teollisuudella, kuten Åströmin nahkatehtailla, oli rautatien ansiosta käytössään nopeampi yhteys Etelä-Suomeen.

Oulu oli Helsingistä alkavan rautatien pääteasema vielä 1800-luvun lopulla, joten matkaa oli jatkettava Oulusta pohjoiseen maantietä pitkin tai laivalla. Tilanne muuttui sen jälkeen, kun Oulun ja Tornion välinen rautatie valmistui vuonna 1903.