Energiaa säästyy rakennuksissa, kun lämpöä saadaan myös jätevedestä
Kaukovainion uudiskohteissa pyritään siihen, että lämmönhukka olisi mahdollisimman vähäinen. Kuva: Making cities -Oulun-hankkeen arkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulussa siis kokeillaan uusia energiatekniikoita ja niiden toimivuutta.
”Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa, että esimerkiksi asukkaiden energialaskut pysyisivät kohtuullisina näissä kohteissa, joissa on käytössä uusia energiaratkaisuja”, sanoo Making cities -hankkeen Oulun projektipäällikkö Samuli Rinne.
Led-valot kertovat vedenkulutuksesta
Sivakka on mukana Making cities -hankkeessa yhdellä peruskorjattavalla talolla ja kahdella uudisrakentamiskohteella.
Sivakan uusissa taloissa lämpöhukka on mahdollisimman pieni. Lisäksi tavoite on, että myös lämmitysenergiaa tarvittaisiin asumiseen mahdollisimman vähän.
”Lämpöä otetaan talteen sekä poistoilmasta että jätevedestä. Tuo jäteveden lämmöntalteenotto ei ole vielä kovinkaan yleinen tapa”, huomauttaa Sivakka-yhtymä Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Puotiniemi.
Vaskitien peruskorjauskohteessa on kiinnitetty erityishuomioita vedenkulutukseen. Sitä asukkaat pääsevät seuraamaan asuntokohtaisista vesimittareistaan.
Lisäksi Vaskitien asuntoihin on asennettu virtausvahti. Se näyttää vihreällä ja punaisella led-valolla suihkussaoloajan ja lämpimän veden kulutuksen. Toisin sanoen varoittaa, jos alkaa mennä lotraamiseksi.
”Lämpimän käyttöveden osuus rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta on merkittävä. Siksi ihmisten kulutustottumukset ja käyttäytyminen ovat tärkeitä, kun pyritään vähentämään energian käyttöä”, Puotiniemi sanoo.
Asukkaita muutokset eivät vaivaa
Energiansäästöön on kehitetty monentyyppisiä teknisiä ratkaisuja kuten maalämpö.
Toteutuneita uusia energiaratkaisuja löytyy Oulusta myös Kaukovainion S-marketin katolta aurinkopaneeleineen. Lisäksi kaupan kylmäkoneista ylijäämälämpö syötetään kaukolämpöverkkoon.
Rakennusten käyttäjille uusi energiatyö on näkymätöntä.
”Eivät he välttämättä huomaa, että mitään on tehtykään, sillä Suomessa lämpöviihtyyvyys on aivan eri tasolla kuin muualla maailmassa. Käyttäjän ei tarvitse puuttua uusiin systeemeihin millään tavalla eikä mukavuudesta tarvitse tinkiä, sanoo projektipäällikkö Rinne.
Oululle tehdään parhaillaan energiasuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2050. Rinteen mukaan uusissa energiaratkaisuissa olennaista on joustavuus.
”Koska maailma muuttuu kovaa vauhtia, energiasysteemiä pitäisi voida mukauttaa kulloiseenkin maailmantilanteeseen sopivasti”, hän sanoo.
Oulussa käynnissä olevaa Making cities -hanketta rahoitetaan EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.