Asuntomessuilla tuodaan esiin Oulun parhaita puolia – rakentaminen pääsemässä täyteen vauhtiin
Messuarkkitehti Riikka Mämmioja (vas.) ja projektipäällikkö Anu Montin uskovat, että Vaakunakylään nousee hieno, viihtyisä ja yhteisöllinen asuinalue ensi vuoden Asuntomessujen myötä. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulussa kesällä 2025 järjestettäviin Asuntomessuihin on enää noin puolitoista vuotta aikaa. Rakennusalan vaikeasta suhdanteesta huolimatta messut edistyvät ja rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin alkaneen vuoden aikana.
Oulun vuoden 2025 Asuntomessuille rekrytoidaan parhaillaan uutta projektipäällikköä, kun nyt tehtävää hoitava Anu Montin siirtyy toukokuun alussa kaupungin rakennusvalvonnan johtajaksi. Hakuaika pestiin päättyi 19. tammikuuta. Montinin mukaan hakijat on juuri haastateltu, joten hänen seuraajansa lienee pian tiedossa.
Montin sanoo, että vetäjänvaihdokselle on nyt sikäli hyvä sauma, että projekti on siirtymässä valmisteluvaiheesta itse tapahtuman ja talojen rakentamiseen, kun tontinluovutukset on tehty ja rakennusluvat jätetty sisään.
”Tavallaan minun osaamisalueeni paras vaihe tässä projektissa on nyt ohi. Suomen Asuntomessut tekee tapahtumatuottajana itse tapahtuman, mutta Oulun kaupungilla on siinä aika isot vastuualueet, ja osaamisen tarve muuttuu erilaiseksi nyt heti helmikuusta lähtien. Rakentamisen laadun ja asuttavuuden sisältöä tuotetaan edelleen rakennusvalvonnassa messukohteiden kautta”, Montin sanoo.
Epävarmat ajat
Oulun asuntomessutapahtumaa on valmisteltu rakennusalaa piinaavan taantuman aikana. Se on väistämättä vaikuttanut myös messusuunnitelmiin.
Montinin mukaan alan yleinen epävarmuus ei onneksi ole täysin realisoitunut messukohteissa, vaikka esimerkiksi aiemmin suunniteltu puukerrostalo jää ainakin tällä erää toteuttamatta rakennusyhtiön konkurssin takia. Alueen rakentaminen jatkuu joka tapauksessa vielä vuosia messujen jälkeenkin.
Asuntomessujen projektipäällikön tehtäviä vielä toistaiseksi hoitava Anu Montin aloittaa 2. toukokuuta Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtajana. Kuva: Pasi Rytinki
”Pientalothan ovat lähteneet tosi hyvin liikkeelle. Kerrostalojen osalta epävarmuus on liittynyt esimerkiksi ARA-rahoitukseen ja sen saamiseen”, Montin sanoo viitaten hallituksen linjaukseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämien tukien leikkaamisesta. Se on jarruttanut messualueen opiskelija-asuntojen ja yhteisöllisen asumisen kohteiden rahoittamista.
”Sieltä tuli kielteinen päätös, ja nyt lähdetään uudelle hakukierrokselle. Siihen emme voineet mitenkään vaikuttaa, mutta olisin toki toivonut, että juuri näinä aikoina olisi saatu vähän buustausta valtionkin taholta”, Montin sanoo.
Vielä syksyllä epävarmuus ja korkeana pysynyt korkotaso näkyi myös messukohteiden ennakkomarkkinointi- ja myyntiajan pitenemisenä, mutta Montinin mukaan nyt on selviä merkkejä piristymisestä. Hän korostaa, että vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta Asuntomessut Oulussa 2025 -tapahtuman kohtalosta ei tarvitse olla huolissaan.
”Mitään hätää ei sen puoleen ole. Rakentajia löytyy, suunnittelu ja rakentaminen edistyy – sanoisin, että aika lailla aikataulussakin”, Montin vakuuttaa.
Ilonaihe on sekin, että messualueelle Vaakunakylään on näillä näkymin tulossa sittenkin myös kelluvia asuntoja, vaikka vielä vuosi sitten niihin ei löytynyt halukkaita rakentajia.
”Täysi tohina” alkamassa
Alue- ja katurakentamista Vaakunanrannan messualueella on tehty jo pitkään ja alueen maamerkiksi nouseva Hartaansiltakin edistyy hyvää vauhtia. Syksyllä päästiin aloittamaan tositoimia jo pientalotonteillakin.
”Ensimmäinen ahkera on jo perustuksia tehnyt”, Montin kehuu. Kevään tullen rakentaminen kiihtyy.
”Siellä tulee olemaan tohinaa heti maaliskuusta lähtien.”
Autolla saapuvien messuvieraiden pysäköinti järjestetään hajautetusti Välivainiolla ja Toppilanrannan alueella, joista järjestetään bussikuljetuksia messualueelle. Vieraita kannustetaan tulemaan perille myös jalan ja nauttimaan suistomaisemista niin Toppilansalmen kuin keskustankin suunnasta saapuessa. Myös pyöräpysäköintiin varataan runsaasti paikkoja.
Asuntomessut rakentuvat nyt Vaakunanrannan eli Hietasaaren puolelle, mutta rakentaminen etenee messujen jälkeen myös Tuiran puolelle sijoittuvalla Hartaanrannalla. Tältä koko Hartaanselänrannan alueen on hahmoteltu näyttävän rakennettuna noin kymmenen vuoden kuluttua. Havainnekuva: Oulun kaupunki
Asuntomessuista puhuttaessa kannattaa katsetta siirtää myös hieman vuotta 2025 kauemmaksi. Alueelle ei ole tarkoitus rakentaa vain hienoa messutapahtumaa, vaan uutta, hienoa Oulua. Montinin mukaan aluerakentamisen laadusta ei tingitä vaikeista ajoista huolimatta.
”Olen tosi tyytyväinen myös rakennuttajiin, jotka ovat halunneet pitää valitusta laatutasosta kiinni. Se on niin arvokas alue, että he osaavat katsoa vähän yhtä syksyä tai puolta vuotta pidemmällekin”, Montin sanoo.
”Tietenkin haluamme tehdä messutapahtumaakin täysillä ja mahdollisimman hyvin, mutta koko ajan täytyy pitää mielessä, miltä alue näyttää tulevaisuudessa ja tehdä mahdollisimman hyvää kaupunkiympäristöä.”
Montinin mielestä messukohteiden kysyntä on ollut yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna jopa hyvä, mikä johtunee itse alueen erikoislaatuisuudesta.
”Ei Oulussakaan ole ihan jokavuotista, että on tarjolla tuollaisia alueita rakennettavaksi. Se on varmasti purkanut paineita tiettyjen rakennuttajien osalta, että pääsee lähelle keskustaa, lehtomaiseen suistomaisemaan rakentamaan”, Montin arvioi.
Hiilineutraaliuden pilotti
Messukohteiden rakentamisessa pyritään noudattamaan pitkää listaa laatukriteereistä, joista yksi keskeisimpiä on hiilineutraalius – Oulun kaupunkistrategiankin mukaisesti. Messualue toimii kaupungille pilottina, jonka avulla valmistaudutaan ensi vuonna voimaan tulevaan uuteen rakentamislakiin. Se edellyttää hiilijalanjälkilaskelmaa isommilta uudisrakennuksilta.
”Rakennusvalvonta on ollut aktiivisesti mukana auttamassa ja edistämässä kohteiden hiilineutraaliutta. Sitä kautta opitaan myös itse, miten voidaan kaupungin osalta kehittää rakentamista tulevaisuudessa”, messuarkkitehti Riikka Mämmioja sanoo.
”Pientalorakentajat ovat olleet tosi innokkaasti mukana kehittämässä hiilineutraaliutta”, Mämmioja kehuu. Rakentajien kesken on yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa myös jaettu ahkerasti tietoa erilaisista onnistuneista ratkaisuista.
Montinin mukaan rakennusteollisuudessa on yleisestikin jo hyvän aikaa ymmärretty kestävä kehitys positiivisesti myös markkinavalttina, eikä sitä edistävä toiminta aiheuta ongelmia. Nyt vastuullisuus näkyy entistä paremmin jo suunnitteluvaiheessa.
Messukohteissa pyritään Mämmiojan mukaan kiinnittämään huomiota myös asuttavuuteen ja erilaisiin moderneihin, älykkäisiin ratkaisuihin.
”Asuttavuuden teemat ovat varmasti messukävijöitä kiinnostavia asioita, kuten luonnonvalon ja varjostuksen hyödyntäminen tai viihtyisä sisäilmasto. Ne ovat asumisen mukavuuteen liittyviä asioita, joita ei ehkä aina tule ajatelleeksi. Yritämme tuoda esille, minkälaisia ratkaisuja oikeasti voi tehdä”, Montin lisää.
Yhteisöllistä asumista
Montin ja Mämmioja uskovat, että messualueesta tulee vihreä, viihtyisä ja yhteisöllinen asuinalue, josta lyhyt matka niin keskustaan, ulkoilumaastoihin ja vesistöreiteille, Pikisaaren kulttuurimaisemiin kuin Nallikarin hiekkarannoillekin. Montin sanoo, että Oulun parhaat puolet pitää tuoda messuilla esiin. Asuntomessuilla on vuosittain noin 100 000 kävijää, eli tapahtuman aikana markkinoidaan laajan medianäkyvyyden kautta samalla myös koko Oulua, elämisen ja asumisen laatua täällä.
”Uskon, että asukkaat ottavat asuinalueen omakseen. Siitä tulee persoonallinen”, Montin sanoo.
”Ja kun se rakentuu näin yhtä aikaa, ihmiset ovat heti tuttuja keskenään. Siellä mietitään ja kehitetään jo nyt esimerkiksi jakamistaloutta”, Mämmioja sanoo.
Montin arvioi, että vuoteen 2030 mennessä alue on paitsi infrastruktuuriltaan valmis, myös täydentynyt selvästi siitä, mitä se on ensi vuonna messujen aikana. Tällä hetkellä rakentaminen keskittyy Vaakunanrannan eli Hietasaaren puolelle, mutta rakentaminen etenee messujen jälkeen maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti myös Tuiran puolelle sijoittuvalla Hartaanrannalla.