Asunnottomien nuorten auttamishanke Oulussa päättyy – tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia

Asteen eli Asunnottomien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen ytimessä ovat olleet oululaiset nuoret aikuiset eli 18–30 vuotiaat, joilla on vakava päihdeongelma ja ovat olleet kokonaan palveluiden tavoittamattomissa.

Lisäksi keskiössä Oulussa ovat olleet Kenttätien palvelukeskuksen tilapäismajoituksessa majoittuvat nuoret aikuiset huumeidenkäyttäjät, joiden sitoutuminen asumisen tukipalveluihin on ollut heikkoa.

”Iloksemme hanke on edennyt todella jouhevasti. Totta kait yksittäisten asiakkaiden kohdalla on voinut olla hankalaa hoitaa asioita, eikä kaikille hankkeen asiakkuudessa olleille ole saatu asuntoa järjestettyä – aktiivisesta työskentelystämme huolimatta. Mutta ylipäätään olemme tyytyväisiä tuloksiin”, kertoo Oulun kaupungin päihdeasumispalveluiden palveluesimies Katja Karppinen, joka on ollut projektipäällikkönä Aste-hankkeessa.

”Alkuvaiheessa etsimme toimintatapoja eri tahojen kanssa, mutta niistäkin kuopista on päästy hyvin eteenpäin ja yhteistyö on sujunut hyvin niin kaupungin omien palveluiden kuin muidenkin kanssa”, hän lisää.

Asuttamisjärjestöt puuttuvat Oulusta

Hankeen tarkoitus on ollut niemenomaan parantaa asunnottomien nuorten asemaa. Ongelmat ovat tuttuja ennestään, mutta ilmi on tullut myös suurempia, rakenteellisia epäkohtia.

”Yksi iso huomio on, että Oulusta puuttuvat alan järjestöt”, toteaa Karppinen.

”Kaupungissamme ei yksinkertaisesti ole isoja sosiaaliseen asuttamiseen työtään kohdentavia järjestöjä tuottamassa palveluita. Pääkaupunkiseudulla löytyy Sininauhaa, HDL:ää, Y-säätiötä, Pelastusarmeijaa, VVA ry:tä ja muita pienempiäkin toimijoita, joten siellä on runsaasti asuntoja päihteitä käyttävien henkilöiden asumisen tueksi”, hän tarkentaa.

”Peruslähtökohta siis on, että aktiivisesti päihteitä käyttäville henkilöille on ylipäätään haasteellista järjestää asumispalveluita. Eli mikäli palvelutarpeen arvioinnissa on tullut esille, että asukkaan asuminen ohjaajan tuen turvin omassa vuokra-asunnossa ei onnistu, niin meillä on ollut haastava löytää päihteet sallivia tuetun asumisen, palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen paikkoja.”

Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 820 000 euroa. Hankkeen perustarkoituksena on kehittää pysyvä toimintamalli vaikeassa asemassa olevien asunnottomien nuorten tavoittamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi, joka jäisi käytännöksi osaksi arjen toimintaan.

”Hankkeen aikana luotu toimintamalli eli Aste-toiminta jatkuu nyt lokakuusta eteenpäin osana Kenttätien palvelukeskuksen kokonaisuutta. Se sisältää asiakkaiden asuttamiseen liittyviä toimia, arjen rinnalla kulkemista sekä asiakkaat tavoittavaa jalkautuvaa työtä. Loimme lisäksi palvelupolkuja eri toimijoiden kesken. Päihdepalveluiden ja sosiaalityön kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön jatkuminen myös Aste-hankkeen jälkeen edellyttää asumissosiaalisen työn toteuttamista Kenttätiellä”, kertoo Katja Karppinen.

Erittäin moni löysi kodin

Konkreettisesti hankkeen tavoitteena oli asuttaa vähintään 20 kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa asunnotonta. Malliksi otettiin Asunto ensin -periaate, jossa asunnottomia on voitu sijoittaa normaaliin hajasijoitettuun asuntokantaan tai kaupungin välivuokraamiin asuntoihin.

”Tässä tavoitteessa onnistuttiin huikealla tavalla. Hankkeen aikana 116 ihmistä sai itselleen kodin hankkeen työntekijöiden tuen avulla. Heistä alle 30-vuotiaita oli 82 ja yli 30-vuotiaita pääasiassa Kenttätien palvelukeskuksessa aiemmin majoittuneita henkilöitä 35”, iloitsee Karppinen.

”Selkeästi suurin osa asunnoista on saatu ihan normaalista asuntokannasta tavanomaisilla vuokrasopimuksilla yksityisiltä vuokranantajilta. Pieni osa on mennyt tuetumpaan asumiseen esimerkiksi palveluasumisen tai tuetun asumisen kilpailutettujen palveluntuottajien asuntoihin.”

”Yllättävää oli, että isot vuokrataloyhtiöt olivat erittäin pienessä asemassa kohderyhmän asuttamisessa. Jatkossa yhteistyötä eri vuokrataloyhtiöiden kanssa tulisi tehdä enemmän ja saada siten myös voittoa tavoittelevat isot vuokranantajat asunnottomuustyön talkoisiin mukaan.”

Vuosittain on Kenttätiellä ja Patelan tukiasunnoissa majoittunut noin 195-205 eri henkilöä.

”Nyt tänä vuonna tuo määrä on ollut syyskuun loppuun mennessä jo 172 eri henkilöä. Vaikka lukumäärä näyttää nousevan edelleen, niin silti näen asian positiivisena sen vuoksi, että näyttää siltä, että olemme saaneet asiakkaita tavoitettua palveluiden piiriin. Toki negatiivista on, että aina näyttää löytyvän uusia asunnottomuutta kokevia ihmisiä heidän tilalleen, joille olemme saaneet kodit hankittua.”

Uusia tehtäviä vakinaistettu

Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli perustaa lokakuun alusta 2022 Oulun kaupungille kolme uutta vakinaista ohjaajan tehtävää sekä yksi sairaanhoitajan tehtävä Kenttätien palvelukeskukseen.

”Tämä todellakin onnistui. He ovat jo aloittaneet työnsä, ja kolmas ohjaaja aloittaa työnsä marraskuun alussa.”

”On selvää, että vakinaisten työntekijöiden avulla pystymme jatkossa auttamaan asiakkaita monin eri tavoin ja kulkemaan heidän rinnallaan entistä paremmin”, kiteyttää Katja Karppinen.

Lisäksi on pysytty parantamaan asunnottomien terveyttä ja hyvinvointia, sekä ennaltaehkäisemään voinnin pahenemista ja tilanteiden kärjistymistä. Kenttätiellä on pystytty reagoimaan nopeasti epidemioihin sekä estämään siten niiden laajempi leviäminen asunnottomien keskuudessa.

”Kenttätielle on saatu järjestettyä jalkautuva lääkäripalvelu Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen kautta. Tämä madaltaa meidän asiakkaiden kynnystä päästä lääkärin vastaanotolle”, toteaa Karppinen tyytyväisenä. 

Yksi suuri ongelma on ollut, että psykiatrisen sairaanhoidon vastaanotolle on pitkä jono.

”Olemme pystyneet antamaan jonkun verran kannatteluapua asiakkaille niin psykiatrisen sairaanhoitajan kuin korvaushoitojonon aikana. Toki toivoisin, että hoitoon pääsy olisi helpompaa, jottei odottelu olisi niin haasteellista.”

”Ongelmana on myös se, että aktiivinen päihdeongelma estää mielenterveyspalveluihin pääsyn. Asiakas voi hyvinkin tarvita jopa erityistason psykiatrista hoitoa, mutta hän ei pääse palveluihin päihteiden vaikutuksen alaisena tai sen vuoksi, että oireiden ajatellaan johtuvan päihteiden käytöstä. Tilanteet eivät todellakaan aina ole helppoja.”

Tukiasunnot harjoitteluna omaan

Vaikka Aste-hanke on saanut paljon edistystä aikaan, on haasteita vielä jäljellä. Yksi konkreettisin on asuntojen saaminen yleishyödyllisiltä vuokrataloyhtiöiltä.

”Meidän asiakkaillamme on usein huonosti päättyneitä asumisen kokemuksia. Heillä saattaa olla joko vuokraveloista tai häiriöistä johtuvia häätöjä sekä vuokravelkaa usealle eri vuokranantajalle.”

”He ovat siis jo olleet vuokralla yleishyödyllisillä vuokrataloyhtiöillä, eikä asuminen välttämättä ole sujunut kovin hyvin. On hyvin ymmärrettävää, että isotkaan vuokrataloyhtiöt eivät halua vuokrata asuntoa henkilölle, joka on jo entuudestaan heille velkaa tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia euroja tai asumishistoriassa näkyy häiriöhäätöjä heille tai aiemmille vuokranantajille lyhyen ajan sisällä.”

”Vuokrataloyhtiöt ovat antaneet jo sen mahdollisuuden osoittaa asumisen taitoja joko kerran tai pari, mutta ehkä mahdollisuuksia pitäisi antaa vielä se kerta, mikäli asiakas on meillä ollessaan osoittanut motivaatiota kuntoutumiseen.”

Yksi toimiva väylä normaaliin vuokra-asumiseen on kaupungin tukiasumisyksikkö, jossa asutaan määräaikaisilla vuokrasopimuksilla.

”Patelaan voi päästä asumaan Kenttätien palvelukeskuksessa asumisen kautta paikkatilanteen mukaan. Mikäli asuminen sujuu tukiasunnossa ja vuokranmaksu onnistuu ja asiakas on sitoutunut hänelle annettavaan asumisen tukeen ja päihdehoitoon, on hänellä paljon paremmat mahdollisuudet onnistua asumisessaan myös normaalissa vuokra-asuntokannassa. Patelan tukiasunnot toimivatkin monelle harjoitteluasuntona matkalla kohti omaa vuokra-asuntoa”, sanoo Katja Karppinen.

Asunnottomien yötä vietetään Oulussa 17. lokakuuta, jolloin tapahtumia järjestetään Rotuaarilla päihdetyön verkoston voimin.