Anu Montin rakennusvalvonnan johtoon, Eija Hämäläinen kaupunginjohtajan erityisavustajaksi

Asuntomessujen projektipäällikkö Anu Montin valittiin keskiviikkona rakennuslautakunnan kokouksessa kaupungin rakennusvalvonnan uudeksi johtajaksi, eläkkeelle jäävän Pekka Seppälän seuraajaksi.

Kaupungin rakennusvalvonnan linjauksia pidetään kansalaiskeskustelussa toisinaan liian tiukkoina ja toisinaan liian löysinä. Montinia haastava lähtöasetelma ei huolestuta.

”Lähden vähän sillä ajatuksella, että selvitän, missä se tuntuu liian löysältä tai tiukalta. Olen sitä mieltä, että rakennusvalvonnan pitää olla jämäkkä ja siinä pitää olla selkärankaa, mutta se ei saa olla jäykkä eikä jähmeä kuitenkaan. Näkökulmia pitää aina olla enemmän kuin yksi, tarkastellaan asioita monelta kantilta kuten rakennusvalvonnassa yleensäkin tehdään, ja kuuntelevalla asenteella”, Montin linjaa.

Hän huomauttaa, että rakennusvalvonta on yleisen edun ajamista, jota määrittelee laki: valvonnassa on ensisijaisesti se, että rakennuslakia ja rakennuslupaa noudatetaan.

”Periaatteessa on aika selkeät pelisäännöt, mutta hankaluutta aiheuttaa se, että niitä voi silti lukea aika monella tavalla. Sehän aiheuttaa aina ongelmia, jos asioita ymmärretään eri tavalla. Tämän takia asioita pitää mielestäni avata ja perustella entistä enemmän. Rakentamisessa ja varsinkin rakennuslupien osalta on tärkeää tietää, mitä määräyksiä on ja minkä takia niitä on. Katson, että tiedon jakaminen on yksi rakennusvalvonnan tehtävistä”, Montin sanoo.

Montin toteaa, että rakennusvalvonnan asiakaskunta on hyvin laaja, ja kaikkia pyritään auttamaan ”mahdollistajan roolissa”, vaikka kaikkia ongelmia ei aina pystytä ratkaisemaan.

”Asiakkaita on yksityisestä, pientä rakennelmaa tekevästä Oulun kaupungin asujasta isoihin yrityksiin. Heillä on käytössään aika erityyppinen asiantuntijaverkosto”, Montin sanoo.

Montin on ollut keskeisessä roolissa vuoden 2025 asuntomessujen projektipäällikkönä. Hän sanoo, ettei messuista tarvitse olla huolissaan, vaikka hän vaihtaa virkaa.

”Minähän en häviä mihinkään, ja rakennusvalvonta on mukana myös messujen rakentamisessa. Mielelläni olisin kyllä hoitanut messut loppuun, mutta onneksi nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, että tontinluovutukset ovat meneillään ja rakennusluvat alkavat olla sisällä, eli tiedetään, minkälaista rakentamista sinne on tulossa. Painopiste alkaa keväällä siirtyä aika luontaisesti itse tapahtumarakentamiseen, ja siinä ehkä onkin vähän erilainen osaaminen tarpeen”, Montin sanoo.

Yrittäjätaustainen erityisavustaja

Kun jo edellisen kaupunginjohtajan Päivi Laajalan erityisavustajana toiminut Karri Oikarinen valittiin hiljattain kaupungin hankejohtajaksi, tuli kaupunginjohtaja Seppo Määtän erityisavustajan paikka hakuun.

Tehtävään on nyt valittu Eija Hämäläinen, joka on viimeksi työskennellyt BusinessOulussa toimialakoordinaattorina ja projektipäällikkönä ja kehittänyt vientiklustereita, kuten Autoklusteria ja Kiertotalousklusteria.

Aikoinaan toimittajaopinnot aloittanut, mutta myöhemmin kansainväliseen kauppaan suuntautunut Hämäläinen on toiminut pitkään myös itse tapahtuma- ja messumarkkinointiin erikoistuneena yrittäjänä, ja sitä taustaa vasten löytyi myös motivaatio hakeutua kaupunginjohtajan erityisavustajaksi.

”Oulun kaupunkistrategiassa isona teemana oleva ajatus, että Oulusta rakennetaan Suomen yritysmyönteisin kansainvälinen kasvukeskus, on sellainen, jonka me Sepon kanssa jaamme”, Hämäläinen sanoo.

”Erityisavustajan työ on aika monipuolista, ja se on itselleni ihan positiivinen asia. Ajattelen näin, että yrittäjämäisestä työotteesta ei ole mitään haittaa, vaikka on kaupungilla töissä.”

Hämäläinen on jo tavannut kaupunginjohtaja Määtän paitsi rekrytointiprosessin aikana, myös joissain tapahtumissa, joita on BusinessOulussa ollut tuottamassa ja joihin kaupunginjohtaja on osallistunut.

Määttä on ensimmäisen virkavuotensa aikana opittu tuntemaan kaupungilla varsin helposti lähestyttävänä persoonana, ja Hämäläinen sanoo olevansa samantyyppinen. Hänen kielitaitonsakin on huomattava: hän puhuu sujuvasti englantia, saksaa ja ruotsia ja pärjää keskustelussa myös ranskaksi, italiaksi ja hollanniksi.

”Kollegatkin sanoivat, että mahtavaa, kun pääsit tällaiseen työhön. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja olen aidosti kiinnostunut siitä, millaisia ajatuksia heillä on ja miten voitaisiin tehdä yhteistyötä.”