Alatossava: Oulu on pohjoisen veturi, mutta raiteet vedetään yhdessä
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava on hyvillään vanhan arvorakennuksen, kaupungintalon uuden ajanjakson alkamisesta. Käytännössä vuoden ajan kaupunkia johtanut Alatossava sanoo arkisessa työssä ilahduttaneen erityisesti sen, miten hyvässä hengessä kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat tehnet yhteistyötä kaupunginjohdon kanssa. Kuvat: Pia Kaitasuo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Humanisti kaupunginjohtajana on harvinaisuus, Ari Alatossava tietää. Tieteen historiaan perehtyneellä on kuitenkin käsissään valttikortit: nopea tiedon omaksuminen ja rutiini sen soveltamiseen sekä ymmärrys, miten kaikelle tapahtuvalle on aina syynsä.
Perinteinen oululainen tapa aloittaa keskustelu tutustuttaessa on kysyä, mistä puhekumppani on kotoisin. Ouluun kun on tavattu saapua: joku tulee käymään eikä olemaan, kun toinen jää ja juurtuu.
Huhtikuussa virkaansa valittu, käytännössä joulukuusta 2023 Oulua johtanut Ari Alatossava saa vastatakseen saman kysymyksen.
”En ole mistään kotoisin”, hän toteaa nauraen ja selittää sitten, miten syntyi Nurmeksessa tervolalaiselle isälle ja Liperistä, Pohjois-Karjalasta kotoisin olevalle äidille. Lapsuuden ja nuoruuden Alatossava vietti kuitenkin Koillismaalla, Kuusamossa, jossa hänen isänsä toimi juustomestarina 40 vuoden ajan.
”Rakastan Emmental-juustoa yli kaiken! Mitä voimakkaampaa, sen parempaa.”
Alatossava mainitsee työskennelleensä juustolassa itsekin, mutta päätti hakea elämänuraa muualta. Armeijan jälkeen hän lähti opiskelemaan Tornion liiketalouden ja tietotekniikan instituuttiin. Monien ikätovereittensa lailla Alatossava näki informaation kehityksessä suuren mahdollisuuden.
”Ajattelin, että tämä atk on nyt se kova juttu”, hän muistelee.
Oulu veti tuoretta yo-merkonomia puoleensa ja Alatossavasta tuli uutukaisen radio Kaiun mainosmyyjä. Puolen vuoden kuluttua tie vei Keskon luotto-osastolle, jossa tuli opituksi myöhemmälle työlle tärkeä taito: yrityselämän realismin taju.
”Yrittäjien murheita siinä kuunneltiin”, hän toteaa. ”Sieltä tulin muuten ensimmäistä kertaa Oulun kaupungin töihin: olin pikkupätkän kaupungin atk-keskuksessa.”
Opinhalu vei kuitenkin toisaalle, yliopistoon. Alatossava kertoo hakeneensa sopivaa alaa kaksin kriteerein: kiinnostavuus ja pääsykoetta painottava valinta. Kiinnostus historiaan sai tarttumaan Oiva Ketosen klassikkoteokseen Eurooppalaisen ihmisen maailmankuva ja perehtymään siihen niin tarkoin, että paikka Oulun yliopiston historian laitoksella, aate- ja oppihistorian, nyttemmin tieteiden ja aatteiden historian opiskelijana mahdollistui.
”Olin juuri puhumassa 50 vuotta täyttävän oppiaineen juhlassa.”
Kunnalliseen virkamiesjohtoon on tultu perinteisesti toista reittiä, useimmin hallintotieteisiin perehtyneinä.
”Humanisti on harvinaisuus suuren kaupungin johtajana”, Alatossava toteaa. Hän näkee historioitsijan koulutuksensa antavan kaksi valttikorttia, jotka molemmat liittyvät kaupunginjohtajan työn keskeiseen osaan, tiedon käsittelyyn.
”Ensiksi minun pitää pystyä ymmärtämään ja sisäistämään asiat, joita tulee paljon ja monenlaista, nopeasti ja löytää niiden ydin. Toiseksi tiedän, että kaikelle tapahtuneelle on syynsä.”
Alatossava viittaa jälkimmäisellä siihen, miten tässä hetkessä tapahtuvien asioiden analysoiminen paljastaa paitsi syyt, antaa myös osviittaa seuraamuksista.
”Tämä hetki, jossa nyt elämme, on totta kai tärkeä, koska meillä ei muuta elämää ole, mutta me projisoimme koko ajan tekemisiämme tulevaan, olipa se sitten perheeseen tai työhön liittyvää. Pohdimme siis, mikä on järkevää ja mikä ei.”
Innovatiivisuudesta hyvät eväät
Jos tie kaupunginjohtajaksi onkin kulkenut tavallista hieman poikkeavaa reittiä, se on nähty valintaa tehtäessä Alatossavan eduksi.
Oulun-aikaa edelsi seitsemän vuoden pesti Iin kunnanjohtajana, sitä ennen hän toimi 15 vuoden ajan niin Iissä kuin Oulun Eteläisessä innovatiivisten teknologia-alan yritysryhmien toimitusjohtajana varmistaen niiden toimintaympäristöä.
Työkokemus yrityssektorilla ja julkishallinnossa, yhteistyön merkityksen korostuminen, hankkeet ja niiden suunnittelu ja uhkarohkeatkin avaukset ovat kaikki tuoneet harjaannusta, jonka nähtiin hyödyttävän Oulua. Innovoinnin ilmapiirissä tehty työ antaa oululaisille luvan olettaa sen jääneen osaksi Alatossavan eetosta ja näin hyödyntävän kaupunkilaisia.
”Periaatteet ovat samat, johtaa sitten isompaa tai pienempää kuntaa”, Alatossava huomauttaa.
”Talouspuolenkin koulutuksen käyneenä ymmärrän, että rahaa pitää tulla enemmän sisään kuin mennä ulos.”
"Minulla on aamuvuoro ja iltavuoro samana päivänä", Ari Alatossava veistelee. Pitkien päivien vastapainoksi vapaa-aikaan kuuluu ulkoilua ja lenkkeilyä. "Yritän ottaa vähän rennosti."
Alatossavahan sai tuntuman maan viidenneksi suurimman kaupungin taloudenpitoon jo tultuaan Oulun konsernijohtajaksi vuonna 2022.
”Tuon työn sisältö on omistajaohjausta, juuri sitä mistä olin aiemmassa työssäni kunnanjohtajana tehnyt ja aiemmassa työssäni yritysten kanssa nähnyt toisen puolen – ollut ohjattavana.”
Pitovoiman vahvistaminen on yhteistyötä
Oulussa tehdään lujasti töitä niin kaupungin vetovoiman kuin pitovoiman kasvattamiseksi. Alatossavan oma elämänhistoria sopii hyvin esimerkiksi, miten tässä on onnistuttu. Hänelle Oulu on ollut kotikaupunki vuodesta 1988, ja perhe on asunut täällä, on työ sitten kuljettanut perheenpäätä Oulusta etelään tai pohjoiseen.
Oulun vetovoimaa ei parane moittia: Alatossava kertoo väestönkasvun olleen viime vuonna suurempi kuin koskaan aiemmin, peräti 3000 henkeä.
”Osa tuosta, ehkä kolmannes, on opiskelijoita, jotka pysyvät täällä muutaman vuoden ja ne vuodet ovat ratkaisevia. Toivotaan opintojen tulevan suoritetuiksi, mutta siinä on hyvin paljon muutakin. Oululla on paikka näyttää, että täällä voisi asua pidempäänkin.”
Opiskelijoita Oulussa on tällä hetkellä 35 000, ja kaupunki ei olekaan tutkaillut veto- ja pitovoimaansa liittyviä asioita norsunluutornissa, vaan on kutsunut opiskelijoita yhteisen suunnittelupöydän ääreen.
Alatossava huomauttaa opiskelunsa valmistumisvaiheessa oleville olevan oleellisinta löytää työtä.
”Yritysten ja oppilaitosten pitäisi nähdä tämä ja tarjota harjoittelupaikkoja, jotta opiskelijat pääsisivät kiinni oululaiseen yhteisöön. Oma opiskelijayhteisö on hyvin tärkeä, mutta se ei riitä.”
Työpaikan lisäksi pitovoimaan vaikuttaa ilmapiiri, hän sanoo.
”Tuntuuko Oulu tutulta tai omalta, riippuu muun muassa siitä, millainen kaveripiiri on ja millaiset mahdollisuudet täällä on harrastaa, onko kaupunki viihtyisä ja mitä tapahtumia täällä on.”
Näitä ns. pehmeitä vetovoimatekijöitä pidetään yleisesti yhä ratkaisevimpina, mutta Alatossava näkee työpaikan saamisen olevan yhä tärkeää. Hän viittaa selvityksiin, jotka osoittavat Oulussa opiskelleiden jääneen tänne verraten hyvin.
”Se johtuu ehkä osin siitä, että olemme kohtalaisen kaukana ja tässä ympärillä ei ole kilpailevia tekijöitä kovin paljoa, ja myös se, että täällä on työpaikkoja, vaikuttaa.”
Kuntarajat eivät sido elinvoimaa
Alatossava korostaakin Oulun seudun tärkeyttä: Oulun ympäristöstä löytyy 130000 työpaikkaa.
”Toki yli 400 000 asukkaan Pohjois-Pohjanmaalla 216 000 asukkaan Oulu on ihan omassa luokassaan eli meillä on ihan erilainen painoarvo asioissa.”
Kaupunginjohtaja sanoo yrittävänsä ajatella pragmaattisesti: yhteistyötä tehdään pienemmällä tai isommalla joukolla kuntarajoihin kompastumatta.
Alatossava muistuttaa, että neljän pohjoisen maakunnan mahdollisuuksien täyteen hyödyntämiseen tulevaisuudessa tähtäävä Pohjoinen ohjelma, joka otettiin hallitusohjelmaan ja jonka hyväksymistä valtioneuvoston kansliassa odotetaan vielä ennen joulua, on Oulun alulle panema.
Oulu on pohjoisen veturi, mutta myös muualla tapahtuva kehitys vaikuttaa meihin, hän toteaa.
”Otetaan vaikka tämä hieno ja erittäin tervetullut Muhoksen Google-uutinen. On aivan loistavaa, että yritys tulee tänne Oulun seudulle – kaikki hyötyvät siitä. Tai jos ranskalaisen Verso Energyn suunnitelma vetytehtaasta Oulun satamaan toteutuu, siitäkin hyötyy koko Oulun seutu”, Alatossava täsmentää.
”Raja määrittää esimerkiksi koulupiirejä, mutta elinkeinoissa ja elinvoimassa raja on enempi tai vähemmän keinotekoinen.”
”Yhteistyötä on tehtävä, koska kansallisesti verrattuna olemme aika pieniä – voimme mitata sitä esimerkiksi väestömäärällä tai kansanedustajien määrällä. Jos tuijotamme esimerkiksi vain vähäistä väestömääräämme, jäämme aina jälkeen. Se ei ole se mittari. Meidän pitää löytää muita asioita, joilla nostamme itseämme kansalliseen tunnettuuteen ja kansalliseen näkyvyyteen.”
Oulun yliopisto ja teknologiainnovaatiot ovat Alatossavan mukaan vain keihäänkärki. ”Siellä alla on paljon kiinnostavaa, jolla erottautua ja rakentaa tulevaisuutta.”
Yhteisöllisyys korostuu
Elämysareena, Museo- ja tiedekeskus, Nallikari – Oulu viestii voimakkaasti tulevaisuuteen investoimisesta.
”Kärkihankkeet kertovat kahta viestiä: kun rakennamme, täällä tapahtuu ja se on positiivinen merkki. Toisaalta sen on osoitus, siitä että saamme aikaiseksi asioita.”
Toki toisiin hankkeisiin on riittänyt kitkaa, mistä Alatossava saikin palautetta äskeisellä vierailullaan.
”Eräs oululaisen eläkejärjestön tilaisuudessa läsnä ollut totesi, että olen jo viides kaupunginjohtaja, joka sanoo, että asemakeskus lähtee liikkeelle.”
Alatossava odottaa innolla kulttuuripääkaupunkivuotta, jonka hän toteaa tuovan todellisen ”tapahtumien ilotulituksen”. Tärkeintä tuolloin kuitenkin on, että kaikki voivat osallistua yhdessä.
”Näin toivon. Yhteisöllisyyden kokemusta ei voi ylikorostaa.