Ymmärryksen ja rauhan rakentajana – Satu Haapanen työskenteli Jerusalemissa edistääkseen sopua
Satu Haapanen teki töitä rauhan ja sovinnon eteen Israelissa kahden vuoden ajan. Nyt työtehtävät jatkuvat Oulussa. Kuva: Emilia Tiitto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Satu Haapanen lähti kahdeksi vuodeksi Israeliin kantaakseen kortensa kekoon rauhan hyväksi. Työ monikulttuurisessa Jerusalemissa opetti paitsi alueen historiasta, myös ihmisten moninaisuudesta.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomen Lähetysseura aloitti toimintansa Israelissa. Opettajana ja poliitikkona pitkään vaikuttanut oululainen Satu Haapanen hakeutui Lähetysseuran palvelukseen edistääkseen omalta osaltaan rauhaa ja sovintoa.
”Auttaminen on ollut minulle tärkeää lapsuudestani asti: pienenä järjestin kerhoja ja lukioaikoina keräyksen. Äiti Teresa on ollut aina idolini. Lähetysseura vastasi omaa arvomaailmaani edistämällä tasa-arvoa ja huolehtimalla ympäristöstä.”
Kahden vuoden ajan Haapanen toimi Jerusalemissa Felm-keskuksen johtajana. Pääpaino oli rauhantyöllä, jota teologiaa opiskeleva Haapanen edisti järjestämällä paikallisten kumppanien kanssa mahdollisuuksia uskontojen rajat ylittävään vuoropuheluun ja yhdessä toimimiseen.
”Jos saan johonkin elämäni käyttää, käytän sen mielelläni ymmärryksen ja rauhan rakentamiseen.”
Vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa oli avain ymmärrykselle. Kuva: Satu Haapasen albumi
Halu ymmärtää kasvoi paikan päällä
Kansainvälisiin tehtäviin aikaisemminkin hakeutuneelle Haapaselle Lähi-itä oli uusi tuttavuus. Monikulttuurisen ja -kielisen Jerusalemin Haapanen koki hienona kaupunkina täynnä historiaa.
”Erilaisten näkökulmien kuunteleminen osoittautui tärkeäksi, jotta pystyin muodostamaan oman näkemykseni alueen tilanteesta.”
Haapanen työskenteli Israelissa elokuusta 2021 elokuuhun 2023. Sittemmin konflikti alueella on vain kärjistynyt.
”Kriisin juuret johtavat yli sadan vuoden taakse, jolloin alue oli siirtomaapolitiikan pelikenttä. Juutalaisten muuttoliike ja Israelin valtion perustaminen jättivät palestiinalaisten aseman ratkaisematta. Molemmat, sekä juutalaiset että palestiinalaiset, ovat kuitenkin eläneet alueella noin kolmetuhatta vuotta.”
Haapasen ymmärrys maailmanpoliittisesta tilanteesta kasvoi työtehtävien aikana.
”Ainoa oikea ratkaisu rauhan eteen olisi kahden valtion malli, jolloin Israel ja Palestiina muodostaisivat omat valtionsa. Palestiinan heikko hallinto tarvitsee kuitenkin kansainvälistä tukea vahvistuakseen.”
Rauhanrakentajien kohtaamispaikka
Valmistautuessaan työhönsä Jerusalemissa Haapanen huomasi, ettei riskitietoisuudesta ole haittaa.
”Kyseessä on sensitiivinen alue, missä yksikin väärä sana voi herättää voimakkaita tunteita. Toimiessa erilaisten etnisten yhteisöjen kanssa tuli olla diplomaattinen ja omien mielipiteiden esittämisen sijaan keskittyä kuuntelemiseen.”
Felm-keskuksen tehtävänä Jerusalemissa on mahdollistaa paikallisille rauhan dialogi. Keskus tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa eri uskontokunnan jäsenet voivat kohdata toisiaan.
”Keskuksessa kokoontui viikoittain eri ryhmiä, kuten israelilaisten ja palestiinalaisten muodostama nuorisokuoro ja kiinalainen, etiopialainen ja korealainen kirkko. Ihmisillä, jotka tulivat keskukselle, oli tahtotila rauhan rakentamiselle. Todellisuudessa rauhanrakentajia on paljon, vaikka heidän työnsä ei täällä meillä ylitäkään uutiskynnystä.”
Yksi osa Haapasen työstä oli yhteistyö paikallisten rauhanjärjestöjen ja kirkon kanssa.
”Kun aloitin työssäni, elettiin köyhää korona-aikaa, jonka seuraukset näkyivät muun muassa Betlehemissä turistien puuttumisena. Kirkon kautta pääsimme auttamaan esimerkiksi toimeentulonsa menettäneitä palestiinalaisperheitä. Nyt sodan myötä ovat ihmiset jälleen menettäneet työnsä ja elinkeinonsa.”
Kesällä Israelissa oli 30–40 astetta lämpöä, kun taas kevätkausi vastasi Suomen kesää. Kuva: Satu Haapasen albumi
Moninaisia työtehtäviä monikulttuurisessa maassa
Toiminnanjohtajan työn ohella Haapanen toimi niin ikään keskuksen vahtimestarina ja vastaanottovirkailijana. Hänen lisäkseen keskuksessa työskenteli viisi paikallista työntekijää, jotka hoitivat muun muassa siivoojan, puutarhurin ja rahastonhoitajan tehtäviä.
”Kahden vuoden aikana pidin palavereita paikallisten kanssa, järjestin vierailuja sekä tein verkostotyötä ja henkilöstöjohtamista. Tehtäviini kuului myös historiallisen rakennuksen kunnosta huolehtiminen, kun rankkasateet ja maanjäristykset uhkasivat.”
Haapanen asui keskellä Jerusalemia samassa rakennuksessa, jossa keskus sijaitsi. Toinen hänen tyttäristään vietti äitinsä kanssa Jerusalemissa vuoden, toinen puolitoista kuukautta.
”Elämä asettui nopeasti, ja tunsin oloni kotoisaksi. Sain huomata, että ihmisiä on monenlaisia, eikä stereotypioihin pidä uskoa. Sain israelilaisista ja palestiinalaisista pysyviä kontakteja elämääni.”
Aika Israelissa avarsi näkökulmia
Viime elokuussa Haapanen palasi Suomeen. Oulussa hän nauttii pyöräteistä, puhtaasta ilmasta, rauhasta ja siitä, että päätöksentekijöihin luotetaan.
”Elämme hyvinvointivaltiossa, missä kaikki eivät edes välttämättä osaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia.”
Haapasen Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla koulutusta varjostavat koulutuksen kalleus, tiukat pääsykokeet ja perheiden lapsilleen luomat paineet.
”Suomessa heikommista pidetään huolta, kun taas esimerkiksi Tel Avivissa näki kodittomia, joista kukaan ei välittänyt. Toisaalta meidän kulttuurimme kääntöpuoli on yksinäisyys, sillä perheet ovat pieniä ja haavoittuvaisia.”
Nyt Haapanen rakentaa verkostoja ruotsalaisten ja suomalaisten kuntien välille Oulun kaupungin Perämerenkaaren verkostokoordinaattorina.
”Pidän itsenäisestä työstäni. Rauhantyö jatkuu Pohjoismaisen yhteistyön muodossa.”
Satu Haapanen
- oululainen 55-vuotias kolmen nuoren äiti
- koulutukseltaan luokanopettaja
- toiminut politiikassa kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana vuosina 2011–2015 ja Euroopan Unionin Alueiden komitean jäsenenä vuosina 2020–2021
- työskentelee nykyään Perämerenkaaren verkostokoordinaattorina Oulun kaupungilla
- harrastaa huilun soittoa, lukemista, kieliä ja työmatkapyöräilyä