Yliopiston yhteistyöpäiväkodeissa yhdistetään tieteellinen tutkimus sekä varhaiskasvatuksen opiskelu

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tiloissa toimiva Avoin päiväkoti Lastu ja Sampolan päiväkoti Kaijonharjussa tarjoavat oululaisille ainutlaatuista varhaiskasvatusta. Ne ovat Oulun kaupungin päiväkoteja, minkä lisäksi tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

“Meillä yhdistyy käytännön varhaiskasvatus, tieteellinen tutkimus sekä opettajankoulutukseen liittyvä opetus ja ohjaus. Tässä muodossa toteutuva yhteistyö on uniikkia koko maailmassa”, kertoo päiväkotien johtaja Susanna Haapsamo. 

Haapsamo on toiminut Avoin päiväkoti Lastun johtajana sen toiminnan alusta asti vuodesta 2013.  Seuraavana vuonna myös Haapsamon johtama Sampolan päiväkoti tuli yhteistyöhön mukaan. 

Avoin päiväkoti Lastu tarjoaa maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta 1–5-vuotiaille. Sielläa on kolme erilaista lapsiryhmää ja yksi perheryhmä, johon ovat tervetulleita myös huoltajat tai vaikkapa isovanhemmat. Kokoaikaista varhaiskasvatusta ja esiopetusta on tarjolla Kuivasjärven rannalla sijaitsevassa Sampolan päiväkodissa.

Tutkimuksen edellytyksenä luottamus

Lastussa vierailevat ihmettelevät usein sen havainnointitilaa. Siellä on koko seinän mittainen peililasi, jonka takaa tutkijat ja opiskelijat tarkkailevat lapsiryhmän työskentelyä. 

“Erityisesti kansainväliset vieraat ihmettelevät, onko tilanne heitä varten lavastettu. Kyseessä on kuitenkin Oulun kaupungin päiväkoti ja normaali varhaiskasvatustoiminta”, kertoo Haapsamo.

Sampolan ja Lastun tiloissa voi myös nähdä katon rajassa mikrofonilla varustettuja kameroita, joilla tallennetaan aineistoa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Toimintaa ei kuitenkaan koskaan nauhoiteta ilman huoltajien suostumusta. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen tutkimuslupa ja heille kerrotaan tutkimuksen eettisistä ohjeista, joiden mukaan lasta ei esimerkiksi pidä pystyä tunnistamaan tutkimuksesta.

“Avoimuus ja luottamus huoltajien suuntaan on todella tärkeää. Aina kun meillä on tutkijoita tai opiskelijoita, niin huoltajat tietävät siitä”, Haapsamo tähdentää. 

Päiväkotien ja yliopiston kanssa yhteistyössä tehty tutkimus on poikinut myös oppimateriaalia varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Esimerkiksi Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään parhaillaan erityiskoulutusta, joka pohjautuu tällaiseen yhteistyöhankkeeseen. Tutkimuksessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla tuetaan tunteiden säätelytaitoja varhaiskasvatuksessa.  

Yhteistyössä opettajankoulutuksen kanssa

Kasvatustieteiden tiedekunnassa sijaitseva Lastu on erityisessä asemassa myös varhaiskasvatuksen opettajankoulutustyön kehityksessä. Sekä Lastussa että Sampolassa ohjataan työssäoppimisjaksojaan suorittavia opettajaopiskelijoita.

Molemmassa päiväkodissa tuore tutkimustieto pääsee heti käytäntöön. Samalla kehitetään myös varhaiskasvatuksen opiskelijoiden koulutusta.

“Kaikki osapuolet hyötyvät tästä tilanteesta”, iloitsee Haapsamo. 

Uusin tutkittu tieto ja siihen perustuvat menetelmät auttavat päiväkoteja vastaamaan myös nykymaailman tarpeisiin.

“Meidän tavoitteenamme on tukea lasta kasvamaan sinnikkääksi, yhteistyötaitoiseksi ja rohkeaksi ongelmanratkaisijaksi. Ohjaamme lasta itse etsimään ja löytämään ratkaisuja ja arvioimaan tietoa kriittisesti”, Haapsamo kuvailee. 

Päiväkodeissa painotetaan myös ilmiöpohjaista oppimista luonnossa ja positiivista pedagogiikkaa. Syksyn koittaessa lapset menevät esimerkiksi metsään tutkimaan syksyn merkkejä, ja kokemus siirretään oppimiseen. Haapsamon mukaan alkeismatematiikkaa voi opetella vaikkapa laskemalla metsässä käpyjä. Sieniretken jälkeen ryhmissä taiteillaan sieniä ja satujumpassa käydään sienimetsällä.

Kannustusta elinikäiseen oppimiseen

Kummassakin yksikössä huomioidaan kestävä kehitys ja opetetaan lapsia kunnioittamaan luontoa ja esimerkiksi kierrättämään.

“Kaikkea lähestytään kuitenkin lapsen kehitystason mukaisesti”, Haapsamo lisää.

Positiivinen pedagogiikka tulee esiin vahvuusperustaisessa lähestymistavassa.

“Meidän tehtävämme on löytää lapsen vahvuudet ja auttaa häntä puhkeamaan niiden kautta kukkaan. Esimerkiksi lapsi, jolla on haasteita keskittymiskyvyssä, voi oppia paremmin liikkeen avulla kuin pöydän ääressä istuen”, hän kertoo. 

Myös tunnetaitoja opetellaan niin leikin, draaman, taiteen, liikkeen kuin musiikinkin kautta.

“Tunteita voidaan käsitellä vaikka säveltämällä ärripurrilaulu tai sitten voidaan soittaa iloista musiikkia”, kuvailee Haapsamo.

Tärkeintä Lastun ja Sampolan toiminnassa on kohdata lapsi ja auttaa häntä löytämään elinikäisen oppimisen ilo.

“Toivomme, että meiltä lähtee maailmalle iloisia ja tiedonnälkäisiä oppijoita, joista kasvaa onnellisia aikuisia.”