Ylikiimingissä rakennettiin yhteistyöllä kasvimaat lapsille, nuorille ja kyläläisille

Koulunkäynnin ohjaaja Marjatta Piltonen (vasemmalla) ja päiväkodin johtaja Suvi Pehkonen neuvovat pikkupuutarhureita istutushommissa. Kuva: Anne Peltola.

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Minna Mäki-Heikkilä

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Ylikiimingin koulun Vesalan yksikössä ajatus kasvimaasta oli hautunut jo pitkään.

”Halusimme saada hyödynnettyä luontoa paremmin. Myös kyläläisten mielissä oli ollut ajatus, että koulun luonnonkaunis ympäristö pitäisi saada paremmin käyttöön”, kertoo Ylikiimingin koulun apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen.

Ajatus koulupuutarhasta innosti mukaan kirkonkylän ja Vesalan peruskoululaisten lisäksi myös päiväkodit ja aktiivisen joukon yrityksiä, yhteisöjä ja innokkaita kyläläisiä.

Talkoolaisia puutarhan kimpussa.
Talkoolaisia työn äärellä. Kuva: Perttu Hämäläinen.

”Tällainen projekti tarvitsee paljon käsipareja. Onneksemme varhaiskasvatusta tukeva Ebeneser-säätiö myönsi meille apurahaa, joka on tarkoitettu luoviin projekteihin ja verkostolliseen yhteistyöhön”, kertoo Ylikiimingin päiväkodin johtaja Suvi Pehkonen.

Puutarhatoiminta yhdistää kaikenikäiset

Puutarhojen perustamista kouluille ja päiväkoteihin ovat olleet tukemassa Reki-Vesalan asukkaat ry:n kyläyhdistysaktiivit, 4H-yhdistys, Oulun kaupunki, asukastupa, Ylikiimingin maamiesseura, alueen puutarhayrittäjä, maatalousyhtymä Huttu-Hiltunen, lasten vanhemmat sekä lapset ja nuoret itse. Ilman aktiivisia kyläläisiä hankkeen aloituskynnys olisi ollut suuri.

”Talkoolaisia on riittänyt! Kyläläisillä on paljon puutarha-alan asiantuntemusta. Kesäkuussa kaupungin tonnityöläiset auttavat puutarhamiljöön rakentamisessa. Koulujen ja päiväkotien loma-aikana 4H-yhdistyksellä kesäsetelillä työskentelevä nuori huolehtii kasvimaiden hoitamisesta”, Hämäläinen ja Pehkonen jatkavat.

Istutuslaatikoita kyläpuutarhalla.
Talkootyöllä kouluille ja päiväkodeille on istutettu marjapensaita ja puita sekä saatu viisitoista isoa kasvulaatikkoa käyttöön. Kuva: Perttu Hämäläinen.

”Laatikkoviljely on helppo tapa aloittaa. Puut laatikoita varten kaadettiin viime keväänä. Tänä keväänä ahkerat yläkoulun oppilaat rakensivat ne”, Hämäläinen kertoo.

”Yhteisöllisyys ja puutarhainnostus ovat meidän kylämme vahvuuksia! Päiväkodeissa esikasvatimme laatikoita varten samettiruusuja, orvokkeja ja yrttejä. Ebeneser-säätiöltä saadulla rahalla pystyimme hankkimaan taimia, puita ja pensaita”, Pehkonen täydentää.

Luonto toimii oppimisympäristönä

Vesalassa koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa jokirantaa on myös siistitty yhteisvoimin. Puutarhamiljöön lisäksi alueelta löytyy nuotiopaikka ja majanrakennukseen tarkoitettu metsäalue, joka on välituntikäytössä.

”Rakennamme alueelle myös luonnon materiaaleista pysyvän radan keppihevosharrastajille. Jatkossa käytämme jokivarren puutarha-aluetta myös oppimisympäristönä. Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa voimme hyödyntää aluetta ikärajat ylittävään yhteistyöhön ja oppimiseen”, Hämäläinen kertoo suunnitelmista.

Lapset opiskelevat kasvilajikkeita.
Kasvilajikkeet tulevat lapsille tutuiksi mukavasti käytännön kautta. Kuva: Perttu Hämäläinen.

Ylikiimingissä oppimisessa painotetaan STEAM-ajattelua, jossa muun muassa luonnontieteitä, taidetta ja tekniikkaa käytetään lähestymistapoina oppilaiden itseohjautuvuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajatteluntaitojen opettamiseen.

”Meidän STEAM-polullamme luonnolla ja kestävän tulevaisuuden kokonaisuuksilla on iso rooli. Puutarhakasvatutustyön tavoitteitamme ovat esimerkiksi lasten luontosuhteen kehittäminen, positiivisemman ravintosuhteen vahvistaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen paraneminen ja tutkimalla oppiminen. Puutarhakasvatus ei liity vain luonnontieteisiin, vaan sen ympärille voidaan ideoida paljon eri aineiden sisältöjä eri ikäisille lapsille”, Hämäläinen ja Pehkonen kertovat. 

Innostus tarttuu myös lapsiin

Päiväkodeissa lapset ovat seuranneet kasvun ihmettä innostuneena.

”Lapset ovat olleet onnellisia, kun he ovat päässeet ”oikeisiin töihin” esikasvattamaan kasveja”, Pehkonen tiivistää.

”Koulun ympäristö on ainoa julkinen paikka kylällä, jossa voi kokoontua ja viettää aikaa. Oppilaat ovat halunneet olla itse vaikuttamassa ja kehittämässä omaa ympäristöään”, Hämäläinen täydentää.

Lapset tutustuvat eri kasvilajeihin viljelylaatikon äärellä.
”Vaikka omat lapseni ovat jo isoja, minusta on mukavaa auttaa ja olla mukana kylän yhteisessä projektissa”, toteaa kyläyhdistyksen aktiivi ja puutarhaharrastaja Taina Mäntykenttä. Kuva: Anne Peltola.

Puutarhan avajaisissa touhunneet Kasperi Lehto, Eemi Kainua, Elea Mehtälä, Taru Ylikärppä, Emmi Ojanaho ja Ellen Kaski ovat kaikki sitä mieltä, että on hienoa, kun koulun ympäristöön tulee jotain uutta.

”Olemme olleet mukana valmistelemassa kasvatuslaatikoita ja risutalkoissa”, oppilaat toteavat.

Lapsia ja aikuisia nuotiopaikan äärellä.
Vesalan koulun oppilaita jokirannan nuotiopaikalla evästauolla. Kuva: Anne Peltola.

Heidän mielestään parasta puutarha-alueella on ehdottomasti nuotiopaikka ja kasvimaa.

”Toivomme, että paikkoja ei sotketa ja roskat kerätään roskiin!”, he huudahtavat melkein yhteen ääneen.