Hyvin nopeasti koottiin myös viraston kriisijohtoryhmä.

”Parissa päivässä teimme ensimmäiset päätökset julkisten tilojen sulkemisesta ja yleisötilaisuuksien rajoittamisesta. Ensimmäinen alueellinen valmiustoimikunta pidettiin jo 20. maaliskuuta”, kertoo Savolainen.

UKK oli menestys

Koronatilanteen alettua viime keväänä kuuden aluehallintoviraston yhteistyötä tiivistettiin nopeasti.

Perustettiin yhteistyörinki, joka julkaisi Usein Kysytyt Kysymykset (UKK) -palstan ja antoi sillä tavalla vastauksia kansalaisten kysymyksiin.

Palsta osoittautui Savolaisen mukaan ehdottoman tärkeäksi tiedonvälityksen kanavaksi. Syksyn aikana siellä on käyty yli 150 000 kertaa.

”Olemme virastossa pyrkineet myös aktiivisuuteen ja ennakoitavuuteen sekä tehneet ei-välittömästi näkyvää viestintää”, sanoo Savolainen.

Valmiit verkostot sujuvoittavat kriisin hoitoa

Nopean reagoinnin ohella Savolainen korostaa kriisiviestinnässä ennakointia.

”Viranomaisviestinnän pitää olla yhdenmukaista ja samansuuntaista, ristiriidatonta, viestien selkeitä ja johdonmukaisia.”

Uudistuksia tulee jatkuvasti, siihen aluehallintovirastoissa on Savolaisen mukaan totuttu.

”Koronan hoitaminen laajalla alueella onnistuu vain yhteistyöllä. Siinä aluehallintovirastolla on toimivat verkostot ja vakiintuneet toimintatavat, joita on voitu hyödyntää”, sanoo Savolainen.

Kriisissä kuten koronaepidemiassa aluehallintoviraston tehtävänä on yhteensovittaa ja tukea eri viranomaisia. Tämä tapahtuu konkreettisesti aluehallintoviraston koolle kutsumissa viikoittaisissa verkostokokouksissa ja valmiustoimikunnassa.

”Valmiustoimikunta on kokoontunut maaliskuusta alkaen viikoittain. Siellä olemme keränneet tilannekuvaa sisäministeriölle sekä sopineet toimenpiteistä”, kertoo Savolainen.

Yhteensä toimikunnassa on mukana noin 30 toimijaa. Kokoontumisessa saadaan kokonaiskuva sairaanhoitopiirien koronatoimista ja yleisesti koronatilanteesta. Lisäksi kuntien tilannetta käydään läpi. Mukana on myös turvallisuusviranomaisia sekä yrittäjien, SPR:n, kirkon ja Ylen edustus.

Tiistaiaamuisin Savolainen kokoaa koronan vuoksi alueen kuntajohtajat yhteiseen palaveriin.

Kriisiharjoituksista selkänojaa tositilanteisiin

Vuosittain aluehallintovirasto harjoittelee kuntien ja muiden toimijoiden kanssa varautumista häiriö- ja kriisitilanteisiin.

Myös alueellisilla maanpuolustuskursseilla jaetaan tietoa, miten yhteiskunta varautuu erilaisiin uhkiin ja kuinka turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot vaihtelevissa tilanteissa.

”Harjoituksista on hyötyä tositilanteen tullen. Toki täytyy sanoa, että on ollut vaikea ennakoida miten pandemia vaikuttaa niin moniin yhteiskunnan toimintoihin, jopa pysäyttää ne”, Savolainen huomauttaa.

Kokonaisuudessaan Savolainen näkee, että aluehallintovirastot tukevat kuntien työtä. Ne toimivat myös valtion kasvoina alueella.

Oulusta tuli uusi kotiseutu

Savolainen tuli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi vuonna 2010 sosiaali ja terveysministeriöstä. Siellä hän työskenteli valtiosihteerinä.

Savolainen on sonkajärveläinen, kotoisin Kainuunmäen kylästä. Oulua hän sanoo ”uudeksi kotiseudukseen”.

”Oulu on miellyttävä kaupunki tehdä töitä. Lomia ja viikonloppuja vietän Sukevalla, välillä teen etätöitäkin sieltä. Nautin, että on selkeät vuodenajat, ulkoilumahdollisuuksia, pelaan golfia ja metsästän syksyllä, sienestän ja kerään marjoja.”

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätoimipiste sijaitsee Oulussa entisessä lääninhallituksen talossa Linnankadulla. Savolaisen mukaan hänen ja virastonsa työ on tärkeää alueen asukkaille ja elinvoimalle.

”Korostan työyhteisön merkitystä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Välillä huolestuttaa, että huomioimmeko riittävästi etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin”, huolehtii Savolainen.