Vihta ja vasta kruunaavat juhannuksen – tässä vinkit kimpun tekemiseen

Mikään ei ole juhannussaunan odottelussa mukavampaa, kuin tehdä yhdessä vaikka löylyyn valmiiksi saunavihtoja tai -vastoja. Kuvassa Päivi Karjalainen ja Vesa Muikkula. Kuvat: Niina Jortikka

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Niina Jortikka

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Jokainen suomalainen saunassa kävijä tietää vihdan tai vastan. Vain nimitys vaihtelee kunkin käyttäjän mukaan. Osalle saattaa kuitenkin kyseisen lyöntivälineen valmistaminen olla täysi mysteeri. Tässä muutama vinkki saunavihdan tekoon vaikkapa ennen juhannussaunaa.

Luovin ammatillinen erityisopettaja Vesa Muikkula ja ohjaaja Tarja Saviluoto ovat tuoneet opetusryhmänsä opiskelijat koivuisen maailman oppiin. Päivi Karjalainen esittelee ammattiopisto Luovin opiskelijoille vihdan tekoa. Tekijät huomauttavat, että Oulussa käytössä ovat kummatkin sanat eli läntinen vihta ja itäinen vasta.

Vihdan tekeminen aloitetaan tietysti koivun oksien keräämisestä. Sitten koivujen oksat ladotaan yhteen lehtien nurja puoli ylöspäin. Nipun voi tehdä yksi puoli edellä ja toinen puoli perässä. Suurin osa oksista on napakkaa rauduskoivua, hieskoivuja voi ottaa muutaman mukaan tuomaan tuoksua.

”Nipun puolivälissä se käännetään ja lähdetään latomaan toista puolta. Eli taas laitetaan nurjat lehdet ylöspäin ja viuhkamaiseen muotoon. Väkisinkin siellä joku oksa kääntyy, mutta se ei haittaa. Oksat olisi hyvä saada samankokoiseen läjään. Toinen vaihtoehto latomisessa on pyörittää nippua ja lisätä oksia pikkuhiljaa, aina nurja puoli ylöspäin”, hoksauttaa Karjalainen.

Sidontaan käy myös naru

Päivi Karjalainen opastaa, että oksien nippu voidaan sitoa koivun oksalla eli vitsaksella. Hän näyttää, miten koivun oksaa lähdetään pehmittämään.

”Sidontavarvusta karsitaan oksat ja kuoritaan pinta. Varpu muotoillaan puukolla tyvestä teräväksi. Varvun paksumpi pää laitetaan jalan alle ja oksaa aletaan pyöritellä ohuemmasta latvapäästä alkaen.”

nainen näyttää miten saunavihta tehdään

Päivi Karjalaisen mielestä sitomiseen soveltuu yhtä hyvin luonnonlanka kuin pitkä koivunoksakin.

Notkistuksen jälkeen koivunoksa on valmis sidontaan.

”Muokatun oksan eli vitsaksen paksumpi, teroitettu pää pujotetaan lehvästen läheltä läpi. Latvusta jätetään näkyviin 15-20 senttimetriä. Kun lehvästen lähelle on tehty sidos ja kiristetty, niin toinen sidos tehdään kädensijan tyveen. Sitten vitsas eli ohut puinen köysi kiepautetaan kaksi kertaa kädensijan ympäri. Teroitettu pää pujotetaan molempien kierrosten alta ja kiristetään. Loppusidos käännetään lenkiksi ja työnnetään terävä tyvi varren sisään. Lopuksi oksat tasoitetaan puukolla.”

Jos taidoissa on vielä jumppaamista, sitomisen voi toteuttaa myös kauniilla luonnonnarulla. Vasta on nyt valmis ja säilytetään käytön ajan vesiämpärissä. Vihdan voi myös kuivata tai pakastaa talvikäyttöön.

Ammatillinen erityisopettaja Vesa Muikkula kertoo vielä aiemmista saunaan liittyvistä tehtävistä.

”Opiskelijat ovat aiemmin tutustuneet Kesän Saunan työtehtäviin kuten puiden tekoon ja saunan puhtaanapitoon. He ovat myös harjoitelleet ihan erilaisen eli telttasaunan pystytystä. Tärkein oppi on ollut tulen sytyttäminen kiukaaseen.”

Tuiran uimarannan Kesän Sauna on avoinna juhannusaattona perjantaina 21.6.2024 klo 9-13 ja huoltotauon jälkeen klo 14-21. Vihtoja on tarjolla kaikille pääsylipun maksaneille yhteensä 30 kappaletta.