Tohtori vaihtoi kemistin työt ilmapalloihin – nyt Juho Hokkasen ilmapallotaituruus kiinnostaa ulkomailla asti

Luova työ ilmapallotaiteilijana sopii Juho Hokkaselle, joka kertoo aina viihtyneensä itsekseen omien ajatustensa parissa. Kuvat: Emilia Tiitto

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Emilia Tiitto

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Luovasta työstä ja käsillä tekemisestä inspiroitunut Juho Hokkanen turhautui paperien pyörittelyyn ja jätti kemistin työnsä. Pian lasten iloksi alkaneesta ilmapallotaiteilusta tuli Hokkasen päätyö. Ilmapallotaiteilija tekee veistoksia ja somistuksia, joiden salat halutaan oppia kansainvälisessä ilmapallobisneksessä.

Syksy on ilmapallotaiteilijalle isompien projektien aikaa. Verkkokauppatilausten ja suunnittelutyön ohella Juho Hokkanen varmistaa, että varastosta löytyy juuri oikea määrä oikeanlaisia ilmapalloja. Niin kauppakeskusten tilaisuudet kuin opiskelijatapahtumatkin kaipaavat koristuksekseen Hokkasen tekemiä ilmapalloteoksia.

”Useimmat asiakkaat tietävät tarkalleen, mitä he haluavat. Lopputulos on kuitenkin usein kompromissi asiakkaan alkuperäisistä toiveista ja omista ehdotuksistani”, ilmapallotaiteilija paljastaa.

Hokkasen tavoin kovin moni muu Suomessa ei tee esittäviä veistoksia. Realistiset veistokset, joista Hokkanen aikoinaan aloitti ilmapallotaiteilunsa, ovat hänelle paitsi rakkaimpia myös kilpailuvaltti.

”Voin luvata asiakkaalle, että voin tehdä ilmapalloista mitä vain.”

Ilmapalloteoksella on elinkaari

Haastatteluhetkellä Hokkasen työhuonetta entisen Kemiran tehtaan työtiloissa koristaa valtava viidakkoseinä. Liaanien yläpuolella istuu papukaija ja pensaikosta rynnistää tiikeri. Hokkanen on käyttänyt teokseen lukuisia ilmapalloja ja aikaa kymmenen tuntia.

”Jossain vaiheessa pitää osata todeta, että nyt se on valmis. Harvoin olen täysin tyytyväinen lopputulokseen, sillä aina jälkikäteen huomaa sellaista, mitä voisi vielä parantaa.”

Tunteja ja kärsivällisyyttä ilmapallotaiteilu siis vaatii.

”Itse harjoittelin neljä vuotta omissa oloissani ennen kuin tapasin yhtäkään toista ilmapallotaiteilijaa. Tutustuin samalla siihen, miten pallot käyttäytyvät missäkin tilanteessa ja kauanko teos voi pysyä hyvännäköisenä.”

Mies täyttää ilmapalloja pumpulla.

Hokkasen työhuoneelta löytyy erilaisia pumppuja, joissa osassa on ajastimet.

Ilmapallojen kestävyyttä voi parantaa. Hokkanen paljastaa, että kestokäsittelyaine saa pienet pallot kestämään pidempään, jopa kuukauden. Kuuluuko Hokkasen työhuoneelta koskaan ”POKS”?

”Edelleenkin palloja räjähtelee, sitä ei voi välttää”, Hokkanen naurahtaa.

Parhaat päivänsä nähtyään ilmapalloteoksen pallot puhkotaan ja tukirakenteet laitetaan odottamaan seuraavan teoksen syntymistä.

”Jätettä tulee vain pieni pussillinen.”

Ilmapalloista innostunut kemisti

Ilmapallot eivät ole kulkeneet Hokkasen matkassa läpi hänen elämänsä. Ensimmäistä kertaa hän tarttui ilmapalloihin kymmenen vuotta sitten tarkoituksenaan viihdyttää lapsiaan.

”Pallot kuitenkin räjähtelivät käsiin, joten tilasin laadukkaampia ulkomailta. Niitä tuli heti kerralla muutama sata.”

Yhtäkkiä palloja oli laatikollinen, ja kun muu perhe meni nukkumaan, jäi Hokkanen vääntelemään ilmapalloja.

”Perhe seurasi varmaan vähän huvittuneenakin vierestä. Natinasta välillä valitettiin, mutta muuten lapset kyllästyivät ilmapalloihin äkkiä.”

Alkuperäinen tavoite ilostuttaa lapsia muuttui oman stressin purkamiseksi. Hokkanen oli työskennellyt 15 vuotta kemistinä lääketutkimuksen parissa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori.

”Muutin vuonna 2001 Ylitorniolta Ouluun opiskellakseni yliopistossa kemiaa. Pääsin heti opintojen jälkeen työelämään.”

Perhe seurasi varmaan vähän huvittuneenakin vierestä. Natinasta välillä valitettiin, mutta muuten lapset kyllästyivät ilmapalloihin äkkiä.
Juho Hokkanen

Vuonna 2018 Hokkanen kuitenkin irtisanoi itsensä. Päätös ei johtunut ilmapalloista, vaikka varasuunnitelmana ne mielessä kuitenkin jo lymyilivät.

”Olin vain kyllästynyt paperien pyörittelyyn, sillä olin aina tykännyt käsillä tekemisestä ja labrassa puuhastelusta. Ajattelin, ettei hommasta pääse irti kuin irtisanoutumalla.”

Jo samalla viikolla irtisanoutumisesta Hokkasen puhelin soi. Soittaja oli ulkomaalaisen ilmapalloja valmistavan yrityksen toimitusjohtaja.

”Hän kysyi, myisinkö palloja Suomessa.”

Korona keskeytti yritystoiminnan

Kesän kynnyksellä vuonna 2018 Hokkanen perusti Pallokaupan. Muiden ilmapallotaiteilijoiden toiveesta hän kävi jakamassa taitojaan Belgiassa, Saksassa ja Hollannissa.

”Pääajatukseni oli keskittyä ilmapallojen myyntiin, mutta pikkuhiljaa somistukset astuivat isompaan rooliin. Nyt työni on enemmän sitä mitä oikeastaan halusinkin eli luovaa tekemistä.”

Mies kyykyssä suuren ilmapalloteoksen edessä.

Trendit vaihtelevat ilmapallomaailmassakin. Tällä hetkellä suosiossa on orgaaninen ilmapallosomistus mikä tarkoittaa sitä, etteivät kaariin tai pylväisiin kiinnitetyt ilmapallot ole keskenään samankokoisia.

Ensimmäiset pari vuotta ilmapallobisnes kukoisti ja kasvoi vauhdilla. Sitten tulivat koronavuodet, jotka veivät mukanaan lukuisat tapahtumat ja tarpeen ilmapalloille.

”Palasin pariksi vuodeksi osa-aikaisesti kemistiksi, olihan entinen työpaikkani Pallokaupan tilojen yläkerrassa.”

Viime vuonna Hokkanen sanoi jälleen heipat kemistin työlle ja palasi ilmapallojen pariin.

”Ei ole sanottua, ettenkö voisi vielä joskus tehdä kemistin töitä.”

Opettajana ulkomailla

Tätä nykyä Hokkanen pyörittää Pallokauppaa ja pitää kansainvälisiä koulutuksia. Vuosittain hän pyrkii myös vierailemaan kansainvälisessä ilmapallotapahtumassa.

”Helmikuussa lähden Atlantaan Twist & Shout -nimiseen ilmapallotapahtumaan, jossa opetan realististen ilmapalloveistosten tekniikoita.”

Hokkanen on ensimmäinen ja ainoa suomalainen ilmapallotaiteilija, joka on päässyt opettajaksi kyseiseen tapahtumaan. Kahdeksan opettajan lisäksi paikalle odotetaan jopa tuhatta osallistujaa.

”Tapahtuma tuo meidät ilmapallotaiteilijat yhteen eri puolilta maailmaa. On mahtavaa nähdä tuttuja, joiden kanssa pidän muutenkin kuin ilmapalloihin liittyen yhteyttä kuukausittain.”

Kansainvälisyyttä Hokkanen toivoo lisää tulevaisuudelta, kenties jotakin isompaa kansainvälistä projektia, jossa hän saisi olla mukana.

”Opettaminen kiinnostaa myös, sillä silloin pääsen itsekin oppimaan.”

Kansainvälisyyden lisäksi tavoitteita on kotimaassakin.

”Haluan omalta osaltani lisätä Suomessa yleistä tietoutta siitä, mitä kaikkea ilmapalloista voi tehdä.”