Täysveriseksi vesiurheilukeskittymäksi kasvanut Lappis tähyää myös muualle Suomeen

Linnansaaren vesipuisto on avoinna vielä 29. elokuuta saakka. "Radan kiertäminen on aika urheilullista puuhaa, vaikka se tuntuukin vain hauskanpidolta", naurahtaa Harri Rautava. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä.

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Minna Mäki-Heikkilä

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Viime kesänä avatussa Linnansaaren vesipuistossa on riittänyt vilskettä myös tänä kesänä. Ensimmäisen koronavuoden yleisöryntäys on vaihtunut tasaisempaan kävijävirtaan, kertoo Leijakoulu Lappiksen Harri Rautava.

”Oikein kiva kesä on ollut. Melontakeskus muutti tähän, eli laituri josta viime kesänä lähdettiin suppailemaan Teatterin nurkilta löytyy nyt Linnansaaresta. Lisäksi rakennettiin terassi ja molempiin rantoihin tuotiin rekkakuormatolkulla hiekkaa. Eli meillä on nyt kaksi uutta hiekkarantaa”, Rautava kertoo.

”Nyt tässä on ihan täysverinen vesiurheilukeskittymä – wakeboarding, sup-lautailu, melonta ja vesipuisto ovat kaikki samassa paikassa”, hän summaa. ”Tunnelma on ollut tänä kesänä mahtava, kun kaikki lajit ovat yhdessä.”

Rautavan ajatuksena onkin antaa kaikille oululaisille pienestä pitäen kosketus vesistöön ja vesillä liikkumiseen. Vesipuiston pärskeistä käsin on helppo suunnata myös muiden lajien pariin.

”Tässähän on ollut myös maauimala vuosikymmeniä sitten, joten mukana on perinnettäkin. Tämä on ollut se paikka, missä oululaiset ovat vesille päässeet”, Rautava lisää.

Kiipeilyä ja uimahyppyjä mörön selästä

Vesipuiston rataa on pidennetty ja kehitetty täksi kesäksi edellisen vuoden kokemusten pohjalta. Kierrokseen on lisätty uusia kookkaita esteitä sekä enemmän odottelupaikkoja.

”Möröksi kutsutussa isoimmassa esteessä on kiipeilyä, liukumäkeä ja hyppytornia. Nurkassa on myös hyppytaso ja sieltä on liukumäki toiseen suuntaan”, Rautava kertoo.

Molskijat pääsevät hyppyjen ja tasapainoilun jälkeen takaisin radalle aiempaa helpommin, sillä sen varrelle on lisätty Lappiksen itse suunnittelemia kelluvia nousualustoja.

Rata tulee todennäköisesti pitenemään jatkossakin, sekä pienille lapsille on suunnitteilla oma osionsa.

”Tänä kesänä oli paikoitellen kohtuullisen pitkät jonot. Varmaan tullaan tekemään sellainen puisto, jossa riittää tilaa myös kesäloman hurjimpina hellepäivinä”, Rautava visioi. Asiakkailta on tullut lisäksi toiveita pisteestä, josta voisi ostaa virvokkeita.

”Nyt kun on nähty, että tämä paikka ja peruskattaus yleensä ottaen toimii, on hyvä suunnitella pieniä parannuksia”, Rautava tuumaa. ”Toiveissa on, että joskus saataisiin tähän myös kelluvaa saunantapaista.”

Lappiksen puistot myös Rukalla ja Helsingissä

Oulun Linnansaaren lisäksi Lappis on avannut tänä kesänä vesipuistot myös Rukan Kaltiolammelle sekä Rastilan uimarannalle Helsingissä. Hyvin sujuneen kesän jälkeen katseet on suunnattu eteenpäin ja uusia paikkoja kartoitetaan mahdollista laajentumista varten.

”Loppukuusta lähdetään kiertämään Itä-Suomea läpi”, kertoo Rautava. ”Ja muutamia paikkoja jäi viime vuodesta, jotka olivat jo loppumetreillä, mutta sitten tuli byrokratia vastaan. Koetetaan, josko ne menisivät maaliin seuraavalle vuodelle.”

Sinällään monipuolinen ja laaja toiminta eri puolilla Suomea on Lappislaisille jo tuttua.

”Leijasurffausta ja leijahiihtoa on koulutettu yhdeksällä paikkakunnalla”, Rautava vahvistaa.

”Olemme myös kalustaneet suppilaudoilla suuren osan kotimaisista suppivuokraamoista, ja kaikki wakeboard-radat Suomessa käyttävät meidän maahantuomia varusteita”, hän lisää.

Yllättävänä haasteena uusien vesipuistojen suunnittelulle on ollut löytää paikkoja, joissa rannan syvyys riittää puiston tarpeisiin. Uimarannat kun valikoituvat lähtökohtaisesti paikkoihin, joissa on matalaa.

”Linnansaari ja Kaltiolampi ovat osoittautuneet toimiviksi, pystyimme esimerkiksi rakentamaan Kaltiolammen louhikkoiseen ja muutoin hankalaan rantaan laiturin. Joten ehkä uimarantoja toimivampia ovat sittenkin tällaiset urbaanimmat paikat”, pohtii Rautava.

Pienestä suppivuokraamosta ulkoilulajien moniottelijaksi

Oulun kaupunki on pyrkinyt viime vuosina kehittämään Oulua yhä merellisempään suuntaan sekä elävöittämään jokisuiston aluetta.

”Suistovisiossahan on nostettu jokisuiston virkistyskäyttöä. Pyrimme siihen parhaamme mukaan vastaamaan. Jotta matalan kynnyksen kokeilu näihin lajeihin olisi niin matala, kuin se vaan voi olla”, tuumaa Rautava.

Rautava kertoo, että visioiden lisäksi kaupungilta on saatu myös tukea toiminnan kehittämiseen.

”BusinessOulusta Kemppaisen Jyrki on ollut mukana puskemassa vauhtia alusta saakka – siitä saakka, kun meillä oli Kiikelin nurkassa seitsemän suppilautaa”, hän muistelee. Kiikeli osoittautuikin toiminnan aloittamiseen oivaksi paikaksi, koska torinrannassa liikkui jo valmiiksi paljon ihmisiä.

”Myös wakeboard löysi paikkansa helposti. Radan turvaleveys täyttyi luonnostaan, oli kuin joku olisi kaivanut siihen valmiiksi sopivan rännin”, Rautava muistelee.

Hyvä onni jatkui myös vesipuiston kohdalla, sillä Linnansaaren edustalle kaavaillusta kohdasta löytyi riittävä syvyys turvallista hyppimistä varten. Paikka on myös osoittautunut suojaisaksi. Suiston saaret ja salmet luovat lisäksi hyvät olosuhteet suppailulle ja melomiselle.

Koronavuodet ovat näkyneet Lappiksella myös suppilautojen ja muiden välineiden kysynnässä.

”Tänä vuonna monet ostivat suppilaudat jo pääsiäisen ja vapun aikoihin. Ihmiset selvästi suunnittelivat, että nyt vietetään kesä mökillä tai kotosalla”, kertoo Rautava.

Rautavan havaintojen mukaan myös melonta on kirinyt tänä kesänä suppailua. Erilaiset retket ja koulutukset ovat nyt suosittuja.

Linnansaaren lajien lisäksi Lappiksen valikoimista löytyvät myös leijalautailu, leijahiihto ja läskipyöräily. Helpon ja mutkattoman aloituksen lisäksi jokaisesta lajista on tarjolla myös pitkälle eteneviä kursseja ja koulutuksia.     

Melojat kajakkeineen Linnansaaren hiekkarannalla.

Kesälomalaiset Jukka ja Leila Pehkonen kävivät ensimmäisenä melontareissunaan kiertämässä reippaan kahdentoista kilometrin kierroksen Oulun edustalla. ”Hiki tuli ja kädet on rakoilla, mutta mahtavaa oli käydä katsomassa Oulua uudesta vinkkelistä”, iloitsee Leila Pehkonen.