Samoista asioista puhutaan eri kielellä, kun runoilija ja valokuvaaja kohtaavat
Minna Mikkonen on kirjailija, jolta on ilmestymässä uusi romaani. Marcos Katz suosii valokuvissaan mustavalkoisuutta. Kuvat: Marcos Katz
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Marcos Katz on kuvannut ihmisiä muun muassa Suomessa, Kiinassa, Meksikossa, Chilessä ja Iso-Britanniassa. Hän on langattoman tiedonsiirron professori Oulun yliopistossa ja siksi matkustanut työnsä puolesta paljon.
Toki kuvissaan näkyvät myös Oulun maisemat kuten Ainolan puisto.
”Suomessa vain ei olla totuttu siihen, että ihmisiä kuvataan kadulla”, Katz huomauttaa.
Katzin mustavalkoisissa kuvissa ihmiset eivät poseeraa eivätkä tiedä tulevansa kuvatuiksi. Tilanteiden aitous häntä katukuvauksessa viehättääkin.
Mustavalkoisuus Katzin mukaan myös riisuu kuvasta kaiken turhan. Samalla se paljastaa tilanteista oleellista.
”Ihmissuhteet näkyvät kaikkialla maailmassa kaduilla, mutta riippuu kulttuurista miten esimerkiksi romanttista rakkautta osoitetaan. Kuvista pitää välittyä se, että niissä on tarina takana, jota kuitenkaan katsojana emme koskaan saa tietää”, luonnehtii Katz.
Kirjailija ja sanataideohjaaja Minna Mikkoselta on ilmestynyt yksi romaani ja toinen on tulossa maaliskuussa.
Mikkosen tekstit ovat kiinni ihmissuhteissa: rakastumisessa, kaipauksessa, eroissa ja yksinäisyydessä sekä suhteissa ystävien, vanhempien ja lasten ja rakastavaisten välillä.
”Runoissani näkyy ihmisen luontainen toive yhteyteen ja vuorovaikutukseen, mutta myös yhteyden katkokset”, Mikkonen sanoo.
Kiinnostus syntyi näyttelyssä
Lauantaina avatun yhteisnäyttelyn nimi on Sinä kutsut minut. Sitä Katz ehdotti Mikkosen runon innoittamana. Mikkonen huomauttaa, että nimessä on kuultu jopa hengellisiä sävyjä.
Alun perin taiteilijat kohtasivat niin, että Katz tuli Mikkosen esikoiskirjan julkaisutilaisuuteen ja Mikkonen meni katsomaan Katzin näyttelyn Pohjoiseen valokuvakeskukseen.
”Ihastuin kuviin, koska niistä tuli esiin ihmisyyden kestoaihe eli ihmissuhteet. Ehdotin yhteistyötä ja niin syntyi tämä näyttely. Puhumme tässä samoista asioista, mutta eri kielellä”, Mikkonen sanoo.
Mikkonen ja Katz heittäytyvät mielellään pohtimaan sitä miksi taiteilijalle on tärkeää saada luomuksiaan esille.
”Siinä on yksinkertaisesti kyse kokemuksen jakamisesta. Tunne on hieno, kun tietää, että oma teos on voinut syvästi koskettaa koskettanut kokijaansa”, he summaavat.
Tunteet sijoitetaan Oulun kartalle
Näyttelyssä on esillä Lasse Rimpilän toteuttama Oulun tunnekartta naapurikuntineen. Karttaan kävijä voi merkitä symbolitarran siihen kohtaan kaupunkia tai kuntaa, jossa hän on kokenut mieleenpainuvan tunteen. Näin muodostuu Oulun tunnekartta.
Riippuu kulttuurista miten esimerkiksi romanttista rakkautta osoitetaan.
Näyttelyn teokset ovat osa taiteilijoiden yhdessä toteuttamaa Sinä kutsut minut -taidekirjaa, joka julkistettiin näyttelyn avajaisissa lauantaina. Kirjan ulkoasun on toteuttanut Liisa Kallio ja sen luomista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry.
Katzin ja Mikkosen Mikkolan näyttely on avoinna 17. tammikuuta asti Oulun taidemuseon Reppu-tilassa. Näyttelyyn liittyen järjestetään myös opastus ja sanataidetyöpaja. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on tukenut näyttelyn valmistumista.
