Ruusuja, pupuja ja hedelmällisiä kohtaamisia verkossa
Taiteilijat Silja Kejonen (kuvassa) ja Outi Vuoriranta (tietokoneessa) kohtasivat, kun he löysivät toistensa blogit. Nyt heillä on Pupuruusu-näyttely Galleria MABDissa Oulun Kolmiotalossa. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kuvataiteilija ja dramaturgi Silja Kejonen kertoo, että hän on viimeiset neljä vuotta kuivattanut ruusun terälehtiä kotona.
”Niitä on kerääntynyt niin paljon, että terälehdillä voisi helposti peittää yhden pienen yksiön lattia-alan”, hän sanoo.
Kejonen on toinen näyttelyn Hilmakollektiivin jäsenistä.
Toinen, näyttelijä ja esitystaiteilija Outi Vuoriranta, osallistuu tapaamiseen ruusukultaisen tietokoneen ruudulta Helsingistä.
Pinkki on hömppää ja ruusu pinnallisuutta
Kejonen ja Vuoriranta muodostavat Hilmakollektiivin. Se on nimetty mystiikkaan taipuvaisen taiteilija Hilma af Klintin mukaan.
”Meillä on vahva intuitiivinen luottamus toisiimme ja molemmilla herkkä silmä näkemään yhteyksiä kuvien ja tilanteiden välillä, joita alamme seurata. Esimerkiksi minulle tuli mieleen kuva naisesta, joka syö ruusuja. Menimme sitten kahvilaan missä Outi alkoi syödä ruusuja. Luotamme tilanteeseen, se on ajatteluprosessi, tapa työskennellä ja katsoa mitä hetkestä tulee”, Kejonen kuvailee.
Silja Kejonen on myös runoilija ja jäniskuvat Galleria MABDin seinillä ovat häneltä.
Ruusut ovat yksi näyttelyn kohde, koska niihin liitetään paljon mielleyhtymiä: feminiinisyys, romanttisuus, pinnallisuus, rakkaus. Kuivuneisiin ruusuihin kuuluu myös mennyttä aikaa.
”Ruusun liitettävät asiat ovat arkipäiväistyneet ja siksi ruusu kiinnostaa”, Kejonen selventää.
Samalla tavalla vahvoja käsityksiä naiset huomioivat myös vaaleanpunaisessa värissä.
”Siihen liitetään tyttömäisyyttä ja hömppää, yleensä kaikkea sitä mitä ei niin yleisesti arvosteta. Voiko olla vakavasti otettava, jos pukeutuu pinkkiin vai pitäisikö sittenkin laittaa päälle mustat vaatteet?”, Kejonen kysyy.
Jänis lumppupaperilla
Seinillä on hempeähköin värein maalauksia jäniksistä. Jänis esiintyy suomalaisessa kansanperinteen tarinoissa, jäniksen korviin liittyy paljon mielikuvia. Eikä vähiten Playboy-tytön ansiosta.
Voiko olla vakavasti otettava, jos pukeutuu pinkkiin?
Gallerian kuvissa jänis ei värimaailmasta huolimatta näytä ainakaan hempeältä vaan vahvalta, jopa pelottavalta.
Yksi jänis on maalattu vahvalle lumppupaperille.
Oulu2026-hanke tilasi kollektiivilta performanssin, jossa Kejonen ja Vuoriranta tutkivat vallan ja sukupuolen eleitä ja kuvia.
”Pupukorvat päässä puhuimme vallasta ja vallattomuudesta mikä herätti yleisössä paljon keskustelua, mutta myös hämmennystä”, Kejonen kertoo.
Pupuruusu kävi Berliinissä
Kejonen ja Vuoriranta ovat tavanneet internetissä, kun he löysivät toistensa blogit.
”Jouduin myöntämään, että netissäkin voi oikeasti tutustua ihmisiin. Instagramissa olen myös myynyt töitäni”, Kejonen sanoo.
Häntä ja Virtasaloa yhdisti samanlainen käsitys kuvasta, toisaalta erilaiset henkilökohtaiset lahjat.
Virtasalo on näyttelijänä fyysinen ilmaisija, Kejonen taipuu sanalliseen ilmaisuun. Hän on myös runoilija ja näyttelyn maalaukset ovat hänen.
Yhteisissä työpajoissa Kejonen ja Virtasalo yhdistävät sanaa, kuvaa ja liikettä. MABDin Pupuruusu-näyttelyyn liittyy performansseja.
Pupuruusu-performanssi nähtiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 2018. Sinne on tulossa myös uusi Hilmakollektiivin installaatio ruusun terälehdistä ja äänistä.
Hilmakollektiivin Pupuruuusu-näyttely Galleria MABDissa 28.11. asti.