Rakas Sibelius soi Syysfestivaalilla Gustavssonin käsissä
"Minusta on hienoa, että tässä orkesterissa halutaan tehdä töitä, kehittyä ja oppia koko ajan uutta", sanoo ylikapellimestari Johannes Gustavsson Oulu Sinfoniasta. Kuva: Harri Tarvainen
Tämän viikon torstaista lauantaihin koettava Oulu Sinfonian Syysfestivaali on ylikapellimestari Johannes Gustavssonin idea. Se tapahtuu Oulun Musiikkikeskuksessa viidennen kerran.
Ensimmäisellä festivaalilla soitettiin Beethoven pianokonserttoja yksi viikko.
“Festivaali laittaa yhteen yhden säveltäjän eri puolet helposti lähestyttävällä tavalla: Sibelius kuuluu siinä intorverttinä ja ekstroverttinä, romanttisena sekä kaikkine niine puolineen mitä Sibeliuksesta kuvitellaan. Mutta yksi ihminen siinä musiikissa puhuu joka tapauksessa”, Gustavsson sanoo.
Päästään siis siihen ytimeen mikä on Gustavssonille muutenkin tärkeää: monimuotoisuuteen. Niin Sibeliuksessa kuin Oulussakin.
Ihmisten lukemisen taito harjaantui
Kulumassa on Gustavssonin seitsemäs ja viimeinen vuosi Oulu Sinfonian ylikapellimestarina. Sitä ennen hän toimi Oulu Sinfonian taiteellisena partnerina.
Jo ensimmäisinä ylikapellimestarivuosinaan hän johti paljon Sibeliusta. Säveltäjän musiikissa hän pitää olennaisena sen välittämää ihmisyyttä.
”Kun kuuntelet hyvää musiikkia yleensä, se aina vaikuttaa sinuun myös ihmisenä jotenkin”, Gustavsson huomauttaa.
Gustavsson sanoo, että niin tylsältä kuin se kuulostaakin, hän on ollut jatkuvassa prosessissa orkesterin kanssa ja ylikapellimestarina.
”On selvää, että kukaan ei ole sama kymmenen vuoden jälkeen. Minusta on hienoa, että tässä orkesterissa halutaan tehdä töitä, kehittyä ja oppia koko ajan uutta. Kun ryhmää johdetaan, pitää mukautua ja nyt on kyllä kokonaisuudessaan erilaista kuin alussa se kuinka käyttäydymme.”
Gustavsson sanoo oppineensa ymmärtämään paremmin ihmisiä ja lukemaan heitä.
”Yleensä Suomessa on kotoisaa, se on se lahja, jonka olen saanut täältä”, Gustavsson summaa.
Oulussa viehättää monimuotoisuus
Oulua pitkään katselleelta ruotsalaiselta on tietysti kysyttävä luonnehdintoja Oulun ominaispiirteistä. Mitä hän lisäisi esimerkiksi Oulun brändiin?
”Oulu on eheä, omillaan toimeen tuleva kaupunki: kaikki mitä tarvitset löytyy täältä. Mitä enemmän olen Oulussa, sitä enemmän näen kaupungin hyviä puolia, erilaisia paikkoja ja alueita. Monimuotoisuus on minusta tärkeää: että löytyy erilaisia tyylejä, ideoita, asenteita, uskomuksia.”
Ensi viikolla Gustavsson pääsee kotiin Ruotsiin Arvikeniin. Hän on koronan vuoksi ollut kuudetta viikkoa pois sieltä, mutta johtanut sinä aikana myös Kuopiossa ja Kokkolassa, ”pienellä Suomen-kiertueella”, kuten hän mainitsee.
Poikkeuksellista säveltäjää voi kyseenalaistaakin
Gustavsson puhuu vielä hetken Sibeliuksesta.
”Ei ole olemassa toista maata missä säveltäjä merkitsee niin paljon kuin Suomessa. Vai voitko kuvitella itsenäisyyspäivää, jolloin ei täällä soitettaisi Sibeliuksen Finlandiaa?”
Sitten hän mainitsee, että nyt on kyse nimenomaan säveltäjän poikkeuksellisuudesta, ei vain kansallisuudesta.
”Isoja säveltäjänimiä pitää kyseenalaistaa. Kun en ole suomalainen, löydän hänestä joka tapauksessa muita aspekteja kuin tavallisesti. Sibelius on kuitenkin lopulta yksi suurimmista säveltäjistä koskaan tässä maailmassa.”
Yksi syysfestivaalin solisteista on kiiminkiläislähtöinen sopraano Helena Juntunen. Häntä kuullaan torstai-iltana. Yhteistyö Juntusen kanssa on Gustavssonille ensimmäinen ja iloinen tapahtuma.