Pikisaaressa syntyy Kaikki synnit: käsikirjoittaja Merja Aakko työstää kolmatta kautta
Käsikirjoittajan työ on yksinäistä ja sitä tehdään yleensä freelancerina, kertoo Kaikki synnit -sarjan käsikirjoittaja Merja Aakko. Käsikirjoittajat alkavat Suomessa myös olla kysytty ammattikunta. Kuva: Jouni Hirn
Kun haastattelu loppuu, alkaa työ sarjan toisen käsikirjoittajan ja sen ohjaajan Mika Ronkaisen kanssa. Kaikista synneistä kirjoitetaan parhaillaan kolmatta kautta. Valmista on tarkoitus tulla jo tänä vuonna.
”Päivä mietitään ja kirjoitetaan. Tuotantopäätöstä meillä ei vielä ole”, Merja Aakko sanoo.
Suomalainen sarja pärjää ulkomaalaiselle
Kirjoittamisen ympäristö Pikisaaressa on alun perin haapavetiselle Aakolle turvallinen, hyvä.
”Täällä asuu kulttuuri- ja taideväkeä ja kun olen nyt täällä pari vuotta asunut, pidän sijaintia täydellisenä. Parempaa ei voisi olla. Kaksikymmentä vuotta sitten ajattelin että jos asun Oulussa vielä, Pikisaari olisi unelmani. En ajatellut, että se toteutuu, ja nyt minulla on Sivakan taiteilija-asunto”, Aakko iloitsee.
Aakko on kokopäiväinen käsikirjoittaja, entinen toimittaja, joka on omaehtoisesti kouluttautunut draamakirjoittamiseen.
”Yksinäistä työtä tai sitten sitä tehdään pienessä työryhmässä, yleensä freelancerina, harvoin mediatalon palkkaamana vaan apurahoilla tai käsikirjoituskorvauksilla”, Aakko kuvailee työtään. ”Huonosti palkattuja me käsikirjoittajat olemme kansainvälisesti vertailtuna. Onneksi Suomen näytelmä- ja käsikirjoittajien liitto on pitänyt esillä palkkiotasokysymystä.”
Aakko kuitenkin huomauttaa, että käsikirjoittajille on kysyntää.
”Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katselun tapaa ja suomalaiset katsojat osaavat jo vaatia laatua myös kotimaiselta draamalta. Laatuun panostaminen näkyy.”
Samalla Aakko muistuttaa, että uusille käsikirjoittajatulokkaille koulutuspaikkoja löytyy valitettavan vähän.
Sarjaa määrittää henkilöhahmo
Aakko kirjoittaa Ronkaisen kanssa Kaikki synnit -sarjan kolmatta kautta online-ohjelmassa, jossa toinen koko ajan näkee mitä toinen kirjoittaa. Systeemi mahdollistaa myös jatkuvan vuorovaikutuksen.
”Vuosien myötä tämä on hyväksi havaittu työtapa, ja meille on syntynyt yhteinen kirjoittajaääni. Lisäksi olemme molemmat hahmovetoisia kirjoittajia. Meille henkilöhahmojen psykologinen kehitys on tärkeää”, Aakko sanoo.
Kyseinen prosessi- ja ryhmäkirjoittaminen ei ole tavaton malli ollenkaan: Aakon mukaan suomalaisia päivittäissarjoja tekee kirjoittajaporukka. Työtapa tekee tuloaan muuallekin draamapuolelle.
Rikossarja meidän alueeltamme
Kaikki synnit syntyi siten, että Aakolla ja Ronkaisella oli tehtynä elokuvakäsikirjoitus, joka karahti jäihin.
”Mika ehdotti, että tehdään rikossarja meidän alueeltamme. Minusta se oli raikas ajatus, innostuin heti! Olimme vähän hulluja, kun kirjoitimme kuusi jaksoa omalla riskillä ja tarjosimme valmista tuottajalle, näin ei yleensä toimita. Tuottaja Ilkka Matila Innostui ja tarjosi sitä usealle kanavalle. Elisa oli juuri silloin laajentamassa toimintaa eli tuottaja lähestyi heitä juuri sopivaan aikaan”, Aakko kertoo.
Sarjaa Aakko ja Ronkainen kirjoittivat vuosina 2016 ja 2017. Kuvaukset kesällä 2018 liikuttivat Aakkoa.
”Siinähän on kohtaus Oulunsalon lentokentällä, jossa Lauri (Johannes Holopainen) näkee kumppaninsa Mikon (Hannes Suominen) pitkästä aikaa. Kun katselin sitä monitorin läpi, oli mahtavaa nähdä miten taitavat näyttelijät loivat hahmot. Kun sarja valmistui, minun oli aluksi hankala katsoa sitä arvioimatta omaa työtäni, mutta myöhemmin osasin mennä taviskatsojan nahkoihin”, Aakko muistelee.
Teema vanhoillislestadiolaisuudesta lähti uskottavasta todellisuudesta
Sarjaa on kuvattu Haukiputaalla, Tyrnävällä, Lumijoella, Limingassa ja Oulussa. Lestadiolaisuus keskiössä lähti siitä, että käsikirjoittajat halusivat käsitellä hengellistä liikettä.
”Vanhoillislestadiolaisuus on todellisuutta täällä meidän alueellamme. Kirjoittaessa kyselin itseltäni, että tunnenko aihetta, onko kuva realistinen, mutta viime kädessä sarja kertoo yksilöiden tarinaa”, Aakko sanoo ja lisää, että hän ei yritäkään kertoa koko totuutta Pohjois-Suomen tilasta eikä vanhoillislestadiolaisuudesta.
”Pyrimme kuitenkin uskottavuuteen. Olen itse syntynyt tällä alueella ja sillä tavalla tehnyt taustatutkimusta syntymästä asti. Lisäksi olen lukenut aiheesta ja jututtanut liikkeen hyvin tuntevia. Sekä sen jättäneitä että edelleen mukana olevia.”
Käsikirjoittaja tunnustaa oman syntinsä
Agnostikko-ateisti Aakko ajattelee synnin sellaiseksi mikä erottaa hyvän pahasta.
”Kun rippikoulussa opetettiin, että syntiä on kaikki mikä erottaa ihmistä Jumalasta, itselleni nykyisin synti tarkoittaa sitä mikä erottaa ihmistä hyvästä, hyvyydestä.”
Aakon ikioma synti on tupakointi.
”Se on tuttini ja lohdukkeeni, mutta eihän siitä mitään hyvää seuraa”, hän myöntää.