Parkinson-baletti on lääkkeetön hoitomuoto

Parkinson-balettiryhmä kokoontuu maanantaisin Kulttuuritalo Valveella. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Minna Mäki-Heikkilä

Jaa sosiaalisessa mediassa:

”En ainakaan tiedä, että tätä tehtäisiin vielä muualla Suomessa”, kertoo Viitala. ”Maailmalla parkison-balettiryhmiä on kyllä olemassa.”

Parkinson-baletissa on tarkoitus virkistää ja tasapainottaa kehoa baletin kautta. Tavoitteena on hidastaa taudin etenemistä ja lisätä sairastuneen kokonaisvaltaista hyvinvointia.  

Koregrafian harjoittelua Valveen tanssisalissa.
”Tässä on mukana tanssitaidetta, tiedettä ja kuntoutusta, eli kyseessä on meidän oma TTK”, kertoo Jessica Viitala hymyillen.

”Tanssi on lääkkeetön, kuntouttava hoitomenetelmä. Näen, että tätä voisi laajentaa useampien sairauksien hoitoon. Tanssia pitäisi saada useampien ihmisten, ja erityisesti liikehäiriösairauksista kärsivien arkeen”, hän visioi.

Oulussa Parkinson-balettia toteutetaan kaupungin myöntämällä apurahalla, ja asiakkaat löytävät tunneille Pohjois- Suomen Parkinson-yhdistyksen kautta.

Tähtäimessä kokonaisvaltainen hyvinvointi

Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi tasapainon ongelmat, tärinä, raajojen jäykkyys sekä kasvojen ilmeettömyys. Näihin pyritään baletin avulla saamaan helpotusta, sekä ennaltaehkäisemään oireiden pahenemista.

Tunneilla harjoitellaan esimerkiksi tasapainoa sekä kehon liikkeen sujuvuutta.

Parkinson-balettilaiset harjoittelevat tangolla baletin tekniikkaa.
”Liikkeen sujuvuus on baletille ominaista, se tulee ilmi erityisesti liikkeen pidennyksissä, sekä kauniissa käden ja silmän yhteistoiminnassa”, kertoo Viitala.

”Sitten on koordinaation harjoittaminen, ja baletissa havainnoidaan myös kehon asentoa”, hän lisää. ”Ryhtiä ja sitä miten seistään – yhden vai molempien jalkojen päällä.”

Harjoitteilla saadaan aikaa muutoksia, joiden Viitala toivoo kantavan tanssiharrastajien arkeen.

”Tyypillisesti tunnille tullaan hieman lysyssä, mutta sieltä lähdetään suoremmalla ryhdillä ja paremmassa energiatasossa. Sen huomaa, että muutosta on tapahtunut”, Viitala kertoo.

Henkistä hyvinvointia musiikista ja yhteisöllisyydestä

Ryhmässä on myös mahdollista myös ilmaista itseään taiteellisesti musiikin kautta.

”Teemme esimerkiksi harjoituksia, joissa lähdetään tanssimaan parin kanssa. Kun tanssia tehdään peilikuvana, pääsevät tanssijat myös toistensa kehojen äärelle”, avaa Viitala. ”Voi kokeilla kaverin liikettä, ja vertaistukea tulee sitä kautta.”

Yhdessä tekeminen voi antaa myös oivalluksia siitä, mihin erilaisiin liikkeisiin oma keho vielä pystyy.

”Kykeneväisyys ja merkityksellisyys tulee esille tätä kautta”, jatkaa Viitala. ”Ja se, että ei ole asian kanssa yksin. Vuorovaikutteisuus ja vertaistuki ovat tärkeitä.”   

”Koronasta huolimatta meillä on hyvä yhteishenki, ja tämä porukka on jotenkin niin lempeä ja hyväksyvä. Luonnollisia ja taiteellisia ihmisiä”, kehuu Viitala.

Baletista saa voimia ja merkityksellisyyden tunnetta

Parkinson-baletissa viime keväästä saakka käynyt Helena Torssonen vahvistaa, että tanssi on tuonut mukanaan hyvää mieltä ja vahvistanut hyvinvointia.

Helena Torssonen Valveen kahvilan sohvalla.
”Viikko on mukava aloittaa baletilla ja täällä kohtaa myös samanmielisiä ihmisiä. Tavoitteena on ylläpitää mielialaa, ettei ihan könttyräksi tule”, kertoo Helena Torssonen.

Baletti antaa Torssoselle jouhevan viikonaloituksen lisäksi paljon muutakin.

”Iloista mieltä ja voimaa. Ajatusta siitä, että minä kykenen vielä johonkin. Merkityksellisyyttä”, hän kertoo.

Musiikin avulla tanssitunneilla pääsee myös ilmaisemaan itseään.

”Musiikki on ollut aina veressä. Se on kaiken a ja o. Balettimusiikki on myös rentouttavaa ja rauhoittavaa, eikä mitään räppiä tai rokkia”, nauraa Torssonen.

Kansallispuvusta balettihameeseen

Tanssi eri muodoissaan on kuulunut Helena Torssosen elämään pienestä tytöstä saakka.

”Ensin tuli kansantanssi ja sen myötä kansallispuku, sitten rivitanssi ja stetson, seuraavaksi itämainen tanssi ja kilisevä huivi. Nyt ovat vuorossa baletti ja balettihame”, hymyilee Torssonen.

Tanssiharjoitukset ja koreografian opettelu tarjoavat hänelle lisäksi sopivasti haastetta.

”Aivosoluja tässä ylläpidetään. Haasteena on oppia tekemään käsillä ja jaloilla yhtä aikaa, ja muistaa samaan aikaan askeleet eri suuntiin”, Torssonen kuvailee.

Jessica Viitala kertoo, että balettikurssilla on aloitettu helpommista harjoitteista ja luotu tanssimiselle teknistä pohjaa. Tältä pohjalta on voitu siirtyä vaativampiin harjoitteisiin.

”Tasapainoon tämä tietysti vaikuttaa ja ryhtiin. Tärkeää on myös se, että keskittyessä unohtaa koko parkin. Kotona huomio kiinnittyy helposti siihen, miten jostain kohti kolottaa tai tärryyttää. Täällä se porukassa unohtuu.”, kertoo Helena Torssonen.  

”Toivottavasti baletti saa jatkoa. Hienoa, että kaupunki on lähtenyt tällaiseen mukaan”, hän toteaa.

Jessica Viitala vahvistaa, että baletille ollaan hakemassa keväällä Parkinson-yhdistyksen kanssa jatkorahoitusta.

 

Mikä on Parkinsonin tauti?

Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka oireet saadaan nykylääkityksen avulla kuitenkin yleensä varsin hyvin hallintaan. Taudin pääpiirteitä ovat: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, hitaus aloittaa tahdonalainen liike, liikkeiden nopeuden ja laajuuden väheneminen liikkeitä toistettaessa. Tauti johtuu siitä, että aivojen tietyt liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua.

Koko väestöstä 1-2 ihmistä tuhannesta sairastaa Parkinsonin tautia. Yli 70-vuotiaista tauti on jo lähes kahdella ihmisellä sadasta. Kyseessä on siis kohtalaisen yleinen sairaus. 

Lähde: Parkinsonliitto ry

Lisätietoa: https://www.parkinson.fi/parkinsonin-tauti