Pääroolissa maisema – Iso-Syötteen uudessa tunturihotellissa yhdistyvät luonto ja laadukkaat elämykset
Tunturihotellin katolta avautuvat maisemat yli Syötteen kansallispuiston. Tulevalla selfienottopisteellä horisonttiin tähyilee hotelliyrittäjä Juha Kuukasjärvi. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Ravintola on avoinna ja kylpylänkin pitäisi olla silloin auki. Syyskuun alusta ovat varattavissa niin sanotun vanhan puolen Aurora-sviitit. Uuden, rakenteilla olevaan puolen huoneet ovat valmiina lokakuun alussa”, kertoo Tunturihotelli Iso-Syötteen hotellinjohtaja ja yrittäjä Juha Kuukasjärvi.
Elämyksiä designista ja komeasta näköalasta
Hotellin teemaksi Kuukasjärvi nimeää nordic designin. Rakennuksen pääarkkitehtina on toiminut pudasjärveläissyntyinen, hirsiarkkitehtuuriin erikoistunut Asko Lax ja sisustuksesta on vastannut helsinkiläinen Tatu Ahlroos yhdessä Kuukasjärven kanssa.
”Suunnittelimme jo aikoinaan Aurora-sviitit ja koetimme tuunata vanhaa, 1980-luvulla rakennettua hotellia paremmalle tasolle. Jos etsitään positiivista, niin onni onnettomuudessa oli, että nyt päästin toteuttamaan kokonaisuudessaan se visio”, toteaa Kuukasjärvi.
”Pääroolissa meillä on maisema – kaikessa, mitä on tehty. Kun maisema tulee sisätiloihin, kaikki muu sitten soljuu siihen”, maalailee Kuukasjärvi.
”Ajatuksena on, että rakennamme hotellikävijälle vaikuttavaa kokemusta. Ensimmäinen wau-elämys tulee, kun ajaa Iso-Syötteen päälle. Toinen wau tulee siitä, kun sillan ja pääoven jälkeen aulasta avautuvat komeat näkymät”, hän kuvailee.
”Sitten ovat tietysti hotellin hyvä palvelu ja design. Lisäksi rakennamme katolle skywalkin eli kävelytasanteen, jossa näkymät ovat komeimmillaan. Sieltä löytyy myös selfienottopiste”, naurahtaa Kuukasjärvi.
Piipahdus katolla vakuuttaa siitä, että elämyksiä todellakin on luvassa. 360-asteisena avautuva näkymä yli koko Syötteen kansallispuiston ja kauas horisonttiin on huikaiseva jopa vanhalle Syötteen-kävijälle.
”Täältä näkee Posiolle saakka, ja toiseen suuntaan varmaan melkein Ouluun asti”, hymyilee Kuukasjärvi.
Sviitit kertovat hotellin tarinaa
Tunturihotellit ydintä ovat elämykselliset sviitit, joiden teemat liittyvät Syötteeseen.
Tulipalon muistoksi rakennettu Feeniks-sviitti kertoo tarinan siitä, miten noustaan tuhkasta. Sisustuksen pääväreinä ovat musta ja valkoinen, sekä materiaalina käytetään muun muassa hiiltynyttä paneelia.
Myös uusittujen Aurora-sviittien yksityiskohdat on mietitty huolella. Tähtitaivasta ja revontulia pääsee ihailemaan terassin lasikaton läpi, jota pidetään ajoittaisella lämmityksellä kirkkaana myös talvella. Porealtaiden vesi kiertää ja vaihtuu samaan tapaan kuin uimahallissa, ja sen laatua valvotaan. Huoneiston tv:t on kätketty huomaamattomasti peilien taakse.
Hotellin sisustuksessa on suosittu kautta linjan luonnonmateriaaleja, mutta kokonaisuutta on myös maustettu ylellisempään suuntaan.
Miten hienostunut hotellielämä sitten istuu luonnonpuistoon ja erähenkisyyteen?
”Sehän istuu hyvin. Tänne tullaan hakemaan rauhoittumista. Nykyään on paljon ihmisiä, jotka haluavat mennä päiväksi metsään, mutta tulla sieltä sitten illaksi takaisin ja hemmotella itseään hyvällä ruualla ja kauniilla ympäristöllä”, kuvailee Kuukasjärvi.
”Sen takia meillä on myös tuo skywalk, että kansallispuiston maisemaa pääsee lähelle ja osaksi sitä.”
Ravintola on ylimmässä kerroksessa samasta syystä.
”Edullisemmaksi olisi tullut rakentaa se maan tasalle, mutta tuolla ylhäällä siitä saa mahdollisimman hienoja elämyksiä ja niitä pieniä onnen hetkiä”, valottaa Kuukasjärvi.
Kylpylä ja ravintola hemmottelevat aisteja
Tunturihotellin kylpyläosastosta tulee aiempaa laajempi ja aikuiseen makuun sopiva.
”Kylpylässä tulee olemaan kolme hoitohuonetta, isompi allas vesihierontoineen, poreallas, kylmävesiallas, sauna ja höyrysauna. Siellä on myös vastavirtauintilaite, joten halutessaan voi vetää myös kunnon treenit.”
”Kylpylä ei ole mikään lasten leikkipaikka rantapalloineen, vaan enemmänkin rentoutumiseen sopiva”, kertoo Kuukasjärvi.
Hotellin kolmanteen kerrokseen sijoittuvaan näköalaravintolaan tulee yhteensä noin 250 asiakaspaikkaa.
”Ravintolaan tulee erilaisia alueita kuten lounge, takan ympärille sijoittuva designalue, ravintolasali ja vielä hirvi-lounge, joka rakentuu palosta pelastuneen hirvensarvivalaisimen ympärille”, kuvailee Kuukasjärvi.
Tarkoituksena on tarjota asiakkaille löytämisen iloa ja erilaisia kokonaisuuksia.
Ekologisuus on ollut itsestään selvä osa suunnittelua
Hotellia suunniteltaessa ja rakentaessa kaikissa ratkaisussa on pyritty energiatehokkuuteen ja ekologisuuteen.
”Lämmitys tehdään hakkeella, joka on sahan sivutuote Taivalkoskelta. Valaistukset ovat led-valaisimia, kaikki koneet ja laitteet ovat energialuokaltaan parhaita mahdollisia”, kertoo Kuukasjärvi.
”Meille tulee myös sähköauton latauspisteet. Hotellille tulee oma aurinkovoimalaitos, jotta pystytään esimerkiksi kesällä lataamaan meidän kaikki sähköpyörät omalla aurinkoenergialla”, hän lisää.
”Meille ekologisuus on täällä luonnon keskellä ollut ehkä vähän itsestään selväkin asia”, tuumii Kuukasjärvi. Siksi sitä ei ole erityisesti nostettu esiin hotellin markkinoinnissa.
Koettelemusten sarja ei lannistanut yrittäjää
Mutta miten hotellityömaan keskipisteessä ahkeroiva Kuukasjärvi on itse jaksanut tulipalon ja siitä seuranneen ruljanssin?
”Onhan tämä pari vuotta ollut tosi raskas ajanjakso. Ensin oli tulipalo ja siitä seuraavan kaaoksen hallinnointi”, hän muistelee.
Uutta alettiin tekemään vauhdilla, joten suunnittelu ja tekeminen tapahtuivat päällekkäin. Tämän lisäksi Kuukasjärvi on pyörittänyt samalla Romekievarin operatiivista toimintaa.
”Sitten tuli vielä korona. Kyllähän tässä hermo on välillä ollut kireällä, mutta on se nyt hienoa, kun näkee miten alkaa tulla valmista”, iloitsee Kuukasjärvi.
”Olenkin sanonut, että nämä projektit ovat kuin kirjan kirjoittaminen – ensin kauhea vääntö ja luomisen tuska, mutta sitten kun se on valmis, niin se on aika kiva”, hän nauraa.
Koronatilanteen vuoksi hotellin suurin asiakasryhmä, eli keskieurooppalaiset matkailijat, ovat nyt odottavalla kannalla. Hotelliasiakkaista ovat riippuvaisia myös safari- ja ohjelmapalveluyrittäjät, joiden selviämisestä Kuukasjärvi kantaa myös huolta.
Varauksia tulevalle talvelle on kuitenkin jo tullut, ja Kuukasjärvi uskoo täysin uudistuneen hotellin vetävän hyvin ja herättävän kiinnostusta.
Pitkän linjan yrittäjä tuntee matkailualan muutokset
Useampi vuosikymmen matkailun alalla on tuonut Kuukasjärvelle kokemusta ja näkemystä pohjoisesta matkailuista ja sen trendeistä.
”Vuonna 1995 täällä ei ollut yhtään ulkomaalaista asiakasta. Pikkuhiljaa sain sitä päätä nostettua”, hän muistelee.
”Siihen aikaan tanssibusiness oli suurta, ihmiset tulivat ravintolaan ja joivat kossua. Toiminta oli yöravintola- ja viikonloppupainotteista”, muistelee Kuukasjärvi.
Sitten elektroniikka-alan buumi toi Nokian ja muiden menestyneiden it-yritysten mukana kokousmatkailijat. Nyt kokoustajia on vähemmän ja koronan myötä osuus on vähentynyt entisestään.
Muutoksia myötäillen myös Iso-Syötteen Tunturihotelli on elänyt ajassa. Iltaelämän ja keikkojen järjestämisen sijasta keskitytään enemmän ruokaan ja viihtymiseen.
”Uuteen ravintolaan ei enää tule esimerkiksi tanssilattiaa ollenkaan”, Kuukasjärvi kertoo.
Visiona hyvä elämä niin asiakkaalle kuin henkilökunnallekin
Kuukasjärvelle on vuosien kokemuksen perusteella muotoutunut myös selkeä visio päämääristään.
”Meillä on jo pitkään ollut visiona hyvä elämä. Siihen kuuluu onnellisuutta, terveyttä ja vaurautta. Ne kietoutuvat liikunnallisuuden, luonnon, hyvän ruuan ja yhdessäolon ympärille. Ne ovat meidän arvojen mukaisia juttuja”, tiivistää Kuukasjärvi.
”Ja se toimii paitsi asiakkaalle päin, myös henkilökunnan suuntaan. Toimimme niin, että myös henkilökunnalla on hyvä olla. Ja minulla itselläni, että jaksan tätä vielä kaksikymmentä vuotta”, hän lohkaisee.
”Työtiloihin ja välineisiin sekä niiden toiminnallisuuteen on myös satsattu paljon, ja henkilöstöä kuultu. Me ollaan porukalla suunniteltu tämä hotelli”, tiivistää Kuukasjärvi.