Oulu tutkitutti: Kolme neljästä suomalaisesta suhtautuu taiteeseen myönteisesti
Ihmiset suhtautuvat taiteeseen ja kulttuuriin erittäin myönteisesti. Ristiriitoja syntyy kysyttäessä, kuka maksaa? Kuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tilasivat Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen Elämysten tapahtumamaakunta -hanke sekä BusinessOulun tapahtuma- ja markkinointiyksikkö ja Arctic Pulse -hanke.
”Kyselyllä halusimme selvittää, millaisia ihmisten asenteisiin ja mielikuviin liittyviä asioita kulttuurialan pitää huomioida kehittämistyössään. Näin myönteinen yleinen asenne taidetta kohtaan antaa tietenkin potkua meille alan tekijöille, mutta tärkeää tietoa myös kuntien ja valtion päätöksentekoon. Kulttuuri vaikuttaa vahvasti ihmisten arkeen”, Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen toteaa.
Nurina kuuluu kovimmin
Kahdeksan kymmenestä näkee kulttuurin ihmisten hyvinvointia edistävänä asiana. Yli seitsemän kymmenestä kokee, että kulttuuri on tärkeää kaupunkien ja kuntien maineelle ja luo mahdollisuuksia ja lisätuloja sekä niille että alueen elinkeinoelämälle.
Yhtä moni kokee myös, että kulttuuri on yhteisöllinen, ihmisten välistä ymmärrystä lisäävä asia. Kuusi kymmenestä suomalaisesta on ylpeä suomalaisen kulttuurin tasosta ja kokee, että kulttuuri luo heille juhlan hetkiä.
”Kun on kulttuurialalla töissä, niin nurina veronmaksajien rahojen käytöstä esimerkiksi kulttuuripääkaupunkihaun yhteydessä kantautuu korviin joskus kovin isolla volyymilla. On positiivista saada todisteita siitä, että pohjoispohjalaiset kuitenkin suhtautuvat kulttuuriin ihan yhtä myönteisesti kuin muutkin”, toteaa pohjoisen musiikin promootioon keskittyvän Arctic Pulse -hankkeen projektikoordinaattori Taina Ronkainen.
Kustannuksista erimielisyyttä
Puolet suomalaisista kokee, että kulttuuri on oleellinen osa heidän identiteettiään tai arkeaan tai että kulttuurin opetusta pitää lisätä koulussa. Neljä kymmenestä on sitä mieltä, että kulttuurin pitäisi pääsääntöisesti olla kaikille ilmaista.
Alle joka viides kokee, että kulttuuri on pääosin taloudellinen rasite kaupungeille ja kunnille. Vain joka kymmenes on sitä mieltä, että kulttuuri on elitististä tai että se kuuluu vain eliitille.
Nuorimmat vastaajat kokevat kulttuurin vaikutuksen hyvinvointiin ja kuntamaineeseen tärkeänä. Heille kulttuuri on myös osa arkea ja he ovat muita useammin sitä mieltä, että kulttuurin pitäisi olla ilmaista.
Naiset suhtautuvat kulttuuriin suopeammin kuin miehet. Suosituimpia kulttuurimuotoja ovat elokuvat, julkinen taide, muut kuin taidemuseot, kevyen musiikin konsertit ja keikat sekä taidemuseot.
Kyselyn kohderyhmän muodostivat 16-79-vuotiaat suomalaiset. Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa toukokuussa 2020. Vastaajia on kaikkiaan 823, joista Pohjois-Pohjanmaalta 177.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3 prosenttiyksikköä. Pohjois-Pohjanmaa kulttuurimaakuntana -tutkimuksen tulokset julkaistaan kahdessa osassa.