Oulu-opistossa tarjolla peräti 200 etäkurssia
Etänä onnistuu myös kitaran soiton opettaminen. Oulu-opisto otti muiden mukana hurjan digiloikan.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Osaa aineista oli mahdotonta toteuttaa etäopiskeluna, osalla opettajista puuttui tarvittava osaaminen tai työvälineet. Tai kurssilaisilta puuttuivat tarvittava teknologia ja osaaminen kotona. Mutta esimerkiksi taiteen maisteri Johanna Pöyhtäri opettaa Oulu-opistossa keramiikkaa ja muusikko Lauri Marjakangas puolestaan kitaransoittoa, musiikin teoriaa ja johtaa myös viihdeorkesteria.
”Minulla on toki opintojen pohjalta vankka osaaminen musiikkiteknologiasta, niin varsinaista digiloikkaa osaltani ei kyllä tullut tehtyä. Sain kaiken lisäksi hyvän syyn päivittää omaa laitteistoa”, kertoo Lauri Marjakangas.
”Minun etätyöhenkeni on hyvä ja tykkään tehdä töitä etänä, opiskelijat ovat ottaneet tämän erittäin hyvin vastaan. Onneksi minulla on ollut omat laitteet ajan tasalla”, jatkaa Marjakangas ja kertoo etenkin nuorten olevan hyvin motivoituneita ja he hallitsevat teknologiankin.
Viihdeorkesteri on soittanut koko vuoden yhdessä harjoitellut käytännön musisointia.
”Konsertin piti olla huhtikuussa. Sen sijaan nyt on hyvää aikaa keskittyä detaljeihin, esimerkiksi sointujen rakentamiseen, improvisoinnin teoriaan, eri tyylien tuntemukseen ja musiikin kuuntelemiseen”, Marjakangas kertoo.
Savea etänä
”Poikkeustila alkoi sen verran yllättäen, että opiskelijat eivät ehtineet ottaa savea kotiinsa. Siispä aivan aluksi jaoin opiskelijoille savea etänä,” naurahtaa Johanna Pöyhtäri.
”Tämän jälkeen olen opastanut opiskelijoiden kotona tekemistä tietokoneella, AdobeConnect -ohjelmalla. Ohjelmalla on mahdollista näyttää videokuvaa, kuulla ääntä, kirjoittaa chattiin sekä piirtää valkotaululle”, jatkaa Pöyhtäri.
Keramiikassa on useita tekniikoita ja kotona opiskelijat voivat tehdä keramiikkaa käsinrakennusmenetelmillä.
”Joitakin asioita on vaikea toteuttaa kotona, kuten lasittamista. Lasitetun työn tuominen polttoon on myös haastavaa. Ja eihän kenelläkään ole kotonaan dreijaa puhumattakaan savenpolttouunista”, kertoo Pöyhtäri.
Opiskelijat ovat joutuneet tekemään erilaisia järjestelyjä kotonaan, osa työskentelee pöydän äärellä, osalla on työtiloja esim. autotallissa.
”On pitänyt kiinnittää huomiota sellaisiinkin yksityiskohtiin, kuin esimerkiksi varovaisuuteen siinä, ettei kukaan tuki savella viemäreitään välineitä pestessään”, kertoo Pöyhtäri ja jatkaa:
”Olemme yhdessä miettineet mitä kaikkea kotoa löytyviä esineitä saven työstöön voi käyttää, ja kuinka joitakin työstövälineitä voi joka kodin tarvikkeista tehdä”.
Näppäimistö savessa
Lähiopetuskursseilla muodostuu yleensä oma yhteisönsä.
”On hienoa, että opiskelijat voivat näin karanteeniaikana tulla käymään samassa yhteisössä etänä. Olen ymmärtänyt, että opiskelijat ovat saaneet etäopetustunneilla sen avun, jota ovat sillä hetkellä tarvineet. Nythän etäopetus alkoi jatkumona lähikursseille ja opiskelijat ovat saaneet opetusta viime syksystä. Alkeiskurssia etänä olisi vaikea toteuttaa”, pohtii Pöyhtäri.
Kaikilla lähiopetukseen osallistuvilla ei ollut mahdollisuutta jatkaa etäopetuksena.
”Mietin aluksi, kuinka hyvin tällainen voisi onnistua. Tämä on ollut uuden opettelua niin itselle kuin varmaan myös opiskelijoille. Olemme vielä kovin alussa tässä keramiikan etäopetuskokeilussa, mutta jo nyt huomanneet, että mahdollisuuksia on. Pidän kuitenkin lähiopetusta ensisijaisena vaihtoehtona, ihan jo siitäkin syystä, että viime aikoina tietokoneeni näppäimistölle on eksynyt turhan paljon savea”, kertoo Pöyhtäri.
Toisille sopii, toisille ei
Kaikille etäopetukseen siirtyminen ei ole ollut yhtä vaivatonta. Kansalaisopistoilla on perinteisesti totuttu ajattelemaan, että lähiopetuksessa ryhmässä tapahtuva kohtaaminen ja yhdessä tekeminen on se keskeisin juttu.
”Ihmiset haluvat yhteisöllisyyttä, toisten näkemistä sekä yhdessä tekemistä ryhmänä. Tämä on myös käynyt palautteista ilmi, että he kaipaavat live-kontaktia ja sosiaalisuutta, mikä ryhmissä toteutuu”, kertoo liikunnan opettaja Marja Korhonen.
Etäjumppatunneilla on ollut satoja osallistuja ja palaute on ollut erinomaista.
”Meillä ei ole ollut aikaisempaa kokemusta etätuntien toteutuksesta ja uuden tekniikan opettelu tuntui isolta haasteelta”, kertoo liikunnan opettaja Maisa Gustafsson.
”Alkuunpääsy vaati hullunrohkeaa asennetta”, jatkaa Gustafsson.
Etäopetus perinteisen opiskelun rinnalle
Tekniikka on haastanut tuntiopettajia ja jonkin verran myös asiakkaita.
”Tilanne on ollut kaikille uusi. On ollut iloinen yllätys, miten paljon ihmiset ovat nauttineet etätunneista ja toivoneet etäkursseja ensi lukuvuodelle. Se kannustaa kehittämään toimintaa eteenpäin”, hän sanoo.
”Itse näen, että myös oman kodin rauhassa – yksin mutta yhdessä – harrastaminen voi olla todella antoisaa. Se saattaa tuoda mukaan kursseille sellaisia ihmisiä, jotka kokevat, että sosiaaliset tilanteet vaikkapa raskaan työpäivän jälkeen kuormittavat liikaa”, Gustafsson pohtii.
Oulu-opisto on tarjonnut kaikille ilmaisia etäjumppia ja ne jatkuvat kesäkuulle saakka. Niistä löytyy lisätietoja nettisivuilta ouluopisto.fi