Maikkulan Kartano tarjoaa palveluita historiallisessa ympäristössä
Leena ja Mikko Keisu ovat kunnostaneet Maikkulan Kartanon sen historiaa kunnioittaen ja yksityiskohtia vaalien. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun Maikkulassa sijaitseva Maikkulan Kartano toimii tilausravintolana, jossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä kauniin Oulujoen varrella. Pihapiiriä ympäröivät rakennukset ovat kartanon päärakennus, Väentupa, Fredrikan talo, talli, korsutalo, liiteri ja aitta. Lyhyen matkan päässä kartanosta on myös laidunmaa, jossa on lampaita.
Maikkulan Kartanon omistajat Leena ja Mikko Keisu kertovat, että koronapandemia on aiheuttanut haasteita. Kartano oli koronarajoitusten takia kiinni kolme kuukautta tänä vuonna ja kolme kuukautta viime vuonna. Kartano avattiin jälleen vappuna tänä vuonna.
Kartanossa järjestetään monipuolisia tilaisuuksia
Maikkulan Kartanossa asiakkaat järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Kartano järjestää esimerkiksi lounastilaisuuksia juhlapäivinä, kuten vappuna, äitienpäivänä ja jouluna. Kartanossa järjestetään perhejuhlia, jolloin esimerkiksi hääpareilla on mahdollisuus yöpyä kartanossa. Perheiden lisäksi yritykset järjestävät tilaisuuksiaan Maikkulan Kartanossa.
Leena ja Mikko Keisu muuttivat Ouluun vuonna 1970, jolloin he perustivat Oulun Koru Osakeyhtiön. Maikkulan Kartano oli jäänyt tyhjäksi 1900-luvun jälkipuoliskolla. Leena ja Mikko Keisu ostivat kartanon perikunnalta ja ryhtyivät restauroimaan sitä. Tämä herätti kiinnostusta siinä määrin, että kartanossa alkoi käydä vieraita. Se johti tilausravintolatoiminnan aloittamiseen vuoden 2000 juhannuksena.
”Vieraat tulivat etuovesta ja maalarit lähtivät takaovesta”, Mikko Keisu muistelee.
Maikkulan Kartanoon kuuluvassa Fredrikan talossa oli kahvilatoimintaa vuoden ajan vuosituhannen alussa sen lisäksi, että kartanossa toimi tilausravintola. Leena ja Mikko Keisu saivat Pohjois-Suomen paras rakennusteko -palkinnon vuonna 2002, Oulun lääninhallituksen Viisikanta-rakennuspalkinnon vuonna 2003 ja myös Stiiknafuulia-palkinnon.
Kartano sai nimen Johan Maiculalta
Jokainen Maikkulan Kartanon rakennus muistuttaa museota. Päärakennuksessa on useita saleja, joilla on sellaiset nimet kuin Iso sali, Jokisali, Kustavilainen sali, Pietarilainen sali, Jugendsali ja Flyygelisali. Kartanossa on paljon vanhoja esineitä. Leena Keisu kertoo, että kartanon vintiltä löytyi esineitä, minkä lisäksi kartano on saanut esineitä lahjoituksina.
Mikko Keisun mukaan Maikkulan Kartanon vanhimmat osat ovat peräisin 1600-luvulta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Ne ovat kartanon kellarin tiilet ja aitta, joka on liiterin sisäpuolella. Venäjä kuitenkin miehitti Suomen 1700-luvun alussa ja tätä aikaa kutsutaan isovihaksi, jolloin myös Oulu ja sen ympäristö autioituivat.
Maikkula asutettiin jälleen isovihan jälkeen. Maikkulan Kartanon nimi on peräisin Johan Maiculalta, joka hallinnoi Maikkulan tilaa 1700-luvun puolivälissä. Osa kartanon rakennuksista on peräisin tältä ajalta. Kartano sai nykyisen muotonsa 1800-luvun alussa, jolloin kruununvouti Johan Gustaf Liljeqvist hallinnoi tilaa. Kartanon päärakennus ja Fredrikan talo valmistuivat tuolla vuosisadalla.
Maikkulan Kartanolle toi vaurautta Maikkulan Höyrywiinapolttimo Osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa kartanon mailla vuonna 1870. Alkoholitehdas myös työllisti sata alueen asukasta. Tämä toiminta päättyi vuonna 1919, jolloin alkoholijuomien kieltolaki tuli voimaan Suomessa. Sen jälkeen Maikkulan Kartano toimi maatilana ja kaupunkilaisten täysihoitolana, minkä lisäksi kartanossa leivottiin näkkileipää Suomen armeijalle toisen maailmansodan aikana. Kartanossa toimi ravintola sodan jälkeen, mutta sen toiminta loppui vuonna 1980. Tämän jälkeen Maikkulan Kartano hiljeni, kunnes Leena ja Mikko Keisu ostivat sen vuonna 1999.