Lapsi tarvitsee aikuista kriisissä, keskustelu ja rauhallisuus auttavat

Keskustelun lapsen kanssa pitää olla rehellistä, rauhallista ja lapselle helposti ymmärrettävää.

”Lapselta voi kysyä: mitä tästä tiedät, miltä sinusta tuntuu?”, Marttila sanoo.

On hyvä muistaa, että lapset reagoivat yksilöllisesti eli jotkut tarvitsevat enemmän rauhoittelua kuin toiset.

”On joka tapauksessa tärkeää vakuuttaa lapselle, ettei hänen tarvitse olla tilanteesta huolissaan. Viesti silloin on, että aikuiset nyt miettivät miten tästä tilanteesta selvitään.”

Läheisyys ja rento yhdessäolo rauhoittavat

Liialta median käytöltä kannattaa suojautua niin lapsen kuin aikuisenkin. Marttila huomauttaa, että lapset kannattaa ottaa huomioon myös jutellessa toisen aikuisen kanssa.

”Lapset tarkkailevat aikuisten reaktioita. Aikuisen huolestuneisuus tarttuu herkästi lapseen ja kasvaa lapsen mielessä entistä suuremmaksi.”

Hyviä keinoja rauhoittumiseen ovat läheisyys ja rento yhdessäolo. Ne laskevat kehon vireystilaa.

”Lapsen kanssa voi esimerkiksi lukea, pelata lautapelejä, tehdä palapelejä, askarrella tai kokeilla satuhierontaa. Lapsen voi ottaa mukaan tekemään helppoja kotitöitä tai metsäretkelle. Tylsyyden tunnekaan ei ole lapselle haitaksi vaan se voi kannustaa keksimään mieleistä tekemistä”, Marttila neuvoo.

Päivärytmi kuntoon

Riittämättömyys on luonnollinen tunne kriisitilanteessa. Marttila kehottaa myötätuntoisuuteen ja armollisuuteen itseä kohtaan.

”Esimerkiksi työt tai kuntoilu eivät tällä hetkellä suju tavalliseen tapaan. Se, mihin tällä hetkellä pystyt, on riittävää. Omasta jaksamisesta ja mielialasta huolehtiminen auttaa olemaan läsnä myös lapselle.”

Moni lapsi ja aikuinen hyötyy rutiineista ja selkeästä päivärytmistä: normaalit ateriat, ulkoilua, läksyjä, leikkiä ja unta. Ruutuajan säännöstely pieniin hetkiin kerrallaan auttaa pysymään virkeänä.

Lapsen yksinäisyyttä torjuu yhteydenpito kavereihin ja sukulaisiin.