Korvasienisesonki on parhaimmillaan – kevään herkut löytyvät hiekkaisesta kangasmetsästä ja aukioilta
Kangasmetsät ja hakkuuaukiot ovat korvasienen kotipaikoja. Nämä yksilöt löytyivät Alakylän tien varresta. Sienijahdissa on oltava tarkkana. Kuva: Anne Laurila
Sosiaalinen media sen viimeistään paljastaa, nimittäin sienikauden alun. Sieniapajien ääressä fiilistellään ja jaetaan kuvia kasvukauden vaiheista: ensin pienistä sienen aluista, sitten täysistä koreista ja loppukaudesta ennätyksellisiin mittoihin kasvaneista korvasienistä. Runsaasta somenäkyvyydestä huolimatta kiinnostavin tieto – sienten kasvupaikka – jää usein salaisuudeksi. Mikäli Oulun sienipaikat eivät ole tuttuja, löytyy aloittelijoille paljon vaihtoehtoja, mistä aloittaa.
Kaverin kanssa metsässä
Parhaiten sienijahti tietysti sujuu kaverin kanssa. Oulun sieniseuran facebook ryhmästä löytyy sienikavereita ja yhdistys järjestää myös opastettuja sieniretkiä. Mikäli omasta tuttavapiiristä sienestäjiä ei löydy, voi metsään mennä omatoimisestikin. Hyviä sienimetsiä löytyy myös kaupunkialueen tuntumasta, joten edes autoa ei välttämättä tarvitse apajille päästäkseen.
Korvasieni tarvitsee maaperän mullistuksen, jotta sienirihmastosta kasvaa myös itiö. Siksi korvasieniä kannattaa etsiä alueilta, jossa on suoritettu koneellisesti metsänhakkuuta ja maan pinta rikkoutunut – eli metsäkoneen renkaiden jälkiä seuraamalla päätyy todennäköisimmin korvasienten kasvupaikalle. Metsäkeskuksen karttapalvelua tutkimalla löytää Oulun alueelta lupaavimmat sienipaikat. Karttapalvelusta löytyy voimassa olevat metsänkäyttöilmoitukset vuosilukuineen kolmen viimeisen vuoden ajalta. Se sopiikin korvasienestäjälle, sillä juuri kahdesta kolmeen vuotta hakkuutöiden jälkeen maaston olosuhteet ovat otolliset korvasienille.
Myös korvasieni tykkää kavereista ja jos löydät yhden, kannattaa katsoa ympärilleen sillä lähistöltä voi löytyä lisää. Korvasienten kasvukausi alkaa, kun koivu on hiirenkorvalla ja päättyy keväästä riippuen juhannuksen tietämillä. Jo kertaalleen kerätyllä sienialueella kannattaa käydä myöhemmin myös uudelleen, sillä sienisatoa saadaan niin kauan, kun olosuhteet ovat otolliset. Mikäli kelit ovat lämpimät mutta kuivat, korvasieni kasvaa risujen alla piilossa, sateiden jälkeen sienet ilmestyvät vaikka keskelle polkua.
Myrkyllisestä sienestä gourmet-herkuksi
Korvasieni on tappavan myrkyllinen ja sieni vaatii huolellisen käsittelyn ennen syöntiä. Sienen sisältämä gyromitriini on solumyrkky ja nautittuna tarkoittaa sairaalareissua. Siksi sieni on huuhdeltava huolellisesti hiekasta ja roskasta ja keitettävä runsaassa vedessä kahteen kertaan, ennen kuin sienen voi käyttää ruoaksi. Keitetty korvasieni on erinomainen ja ruokaisa raaka-aine esimerkiksi keittoon tai kalan tai lihan kastikkeeksi.
Korvasienien keräys on hauskaa, eksymään ei juuri pääse ja maastot ovat usein helppokulkuisia. Mikäli saalis jää laihaksi, on sienestäjällä takanaan mukava kävelylenkki luonnossa. Mun Oulun toimitus toivottaa siis antoisia sieniretkiä!