Korona-aika on opettanut olemaan armollinen itselle ja muille
Vaikka rajoitteet helittävät, siitä saadut kokemukset saattavat auttaa meitä tulevaisuudessakin. Kuva: Juuso Haarala.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kun arki muuttuu yllättäen, hallinnan ja turvallisuuden tunteet poistuvat ja tilalle voi astua epävarmuuden tunne.
”Kriisitilanteen raskain vaihe on sinnitellä odottavassa valmiustilassa. Kun ei tiedä, kauanko tilanne kestää ja mitkä ovat sen seuraukset, saattaa tuntua, ettei keinoja tilanteen ratkaisemiseksi löydy”, toteaa psykologi Anni Salminen.
Hän työskentelee viidettä vuotta psykologina aikuisten mielenterveyspalveluissa Tuiran työryhmässä. Salminen opiskelee työnsä ohessa kognitiiviseksi psykoterapeutiksi.
Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa reaktioita ylivirittyneisyydestä lamaantumiseen tai kiukusta hätääntymiseen.
”Myös läheisyyden tarve tai vastaavasti tarve vetäytyä omiin oloihinsa voi kasvaa”, kertoo Salminen.
On myös täysin normaalia, jos poikkeusaika ei aiheuta mitään reaktioita, koska reagoimme stressiin yksilöllisellä tavalla.
Älä vaadi itseltäsi liikaa
Onpa kyseessä aikuinen tai lapsi, kaikenlaiset tunteet ovat Salmisen mukaan yhtä hyväksyttäviä ja sallittuja. Jos aikuista pelottaa, hänen on osattava olla herkkänä omien pelkojensa suhteen. On ensin osattava rauhoittaa itsensä, jotta voi rauhoittaa myös toisen.
Salminen neuvoo erottamaan asiat, joihin voi vaikuttaa ja joihin ei voi vaikuttaa.
”Stressaantuneena rupeaa helposti vatvomaan kaiken maailman murheita. Nyt on tärkeä kuitenkin keskittyä siihen, mitä tilanteessa voi oikeasti tehdä ja osata päästää irti asioista, joihin ei voi vaikuttaa.”
Jos mahdollista, kannattaa pyrkiä näkemään tilanteen valoisat puolet, koska ne tarjoavat vastapainoa huolille. On myös tärkeää muistaa, ettei itseltään tarvitse vaatia täydellistä suoritusta.
”Vähennä tekemiseen määrää, ole lempeä itsellesi ja nauti niistä asioista, jotka ovat nyt mahdollisia”, vinkkaa Salminen.
Psykologi kehottaa myös pohtimaan, voisivatko poikkeustila ja ajan vapautuminen tarjota kasvun paikkoja luovuudelle tai uuden taidon oppimiselle. Muista kuitenkin se, mikä on kriisitilanteessa ominaista sinulle. Jos kaverilla on virtaa siivota koti katosta lattiaan tai opetella uusi kieli, älä vertaa itseäsi häneen.
Pysähdy lapsen tunteiden äärelle
Jos lapsi on äärimmäisen stressaantunut koronatilanteesta, on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan lapsen pelkoja ja luoda hänelle turvallinen olo.
”Pyri olemaan ymmärtävä ja lämmin. Salli lapsesi tunteet ja yritä parhaasi mukaan vastata hänen kysymyksiinsä.”
Lapsen on tärkeä kokea, että olet tilanteessa häntä varten.
”Vaikka sinulla ei ole varmaa vastausta vaikkapa kysymykseen, sairastuuko äiti tai isä, on tärkeintä saada lapsi tuntemaan olonsa turvalliseksi. Pelko oman vanhemman sairastumisesta tai menettämisestä on lähes pahinta, mitä lapsi voi kokea.”
Lapselle on tärkeää myös antaa tietoa hänen ikätasonsa mukaisesti. Usein lapsi tai nuori ei osaa erottaa oikeaa tietoa väärästä. Pelon taustalla saattaa olla TikTokista tai YouTubesta kuultu asia, joten on hyvä jutella lapsen kanssa myös medialukutaidosta.
”Neuvoni aikuiselle on jutella lastensa kanssa, seurata luotettavia medioita ja rajoittaa koronauutisten seuranta muutamaan kertaan päivässä.”
Pysyttele rutiineissa
Arkiset rutiinit ja niiden ylläpitäminen tarjoavat hallinnan tunnetta poikkeusoloissakin. Herää siis joka aamu ajoissa töihin tai kouluun, syö säännöllisesti, harrasta liikuntaa ja tee sinulle iloa tuottavia asioita.
”Näinä aikoina tarvitsemme entistä enemmän toisia ihmisiä, joten hyödynnä etätapaamismahdollisuuksia läheistesi kanssa ja ulkoile turvavälit huomioiden.”
Myös toisten auttaminen voi tarjota merkityksellisyyden tunnetta omaankin elämään.
”Kaupassa käynti riskiryhmässä olevalle naapurille tuottaa iloa teille molemmille. Älä kuitenkaan kuormita itseäsi hyväntekemisellä, koska uhrautuminen ei auta ketään”, muistuttaa Salminen.
Apua, tarvitsen omaa aikaa!
Kun kotona ovat sekä lapset että aikuiset, oma aika on pakosta kortilla. Salminen antaa tilanteeseen vinkeiksi keskustelun, suunnittelun ja kalenterin käytön. Kahden vanhemman taloudessa on mahdollista vuorotella, milloin toinen on lasten kanssa ja toinen saa huilia.
”Yhden vanhemman perheessä arki on huomattavasti haastavampaa. Onko lapsen joissakin tapauksissa parempi olla päiväkodissa, kun vanhempi tekee kotona töitä?”
”Korona on koskettanut meitä kaikkia universaalisti. Emme voi muuttaa ulkopuolisia tekijöitä, mutta voimme kuitenkin vaikuttaa melko paljon omaan mieleemme ja siihen, mihin suuntaamme oman tekemisemme”, Salminen muistuttaa.
Jos omat voimat hupenevat, Anni Salminen muistuttaa pyytämään apua. Oulun kaupunki tarjoaa Oulu-apua ouka.fi/oulu-apu yhdessä seurakuntayhtymän, asukastupien sekä eri järjestöjen ja yritysten kanssa.
Yhteyttä voi ottaa myös perheneuvontaan ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/perheneuvonta.