Kaupungin taimisto on herännyt kesään
Pohjantuomipihlajan valkoinen kukkaloisto houkuttelee luokseen pörriäisiä. Kuvat: Pirkko Partanen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin taimisto on vihreä keidas vain viiden kilometrin päässä keskustasta. Kuuden hehtaarin viljelyalalla kasvaa 26 000 puuta kaupungin ja kaupungin urakoitsijoiden tarpeisiin. Puut kasvatetaan paikan päällä pistokas -ja siemenlisäyksellä.
”Pistokkaat pistetään maahan siten, että kolme silmua kasvattaa juuret ja kaksi ylintä lähtee versomaan. Isolle kentälle puut siirretään kahden tai kolmen vuoden ikäisinä”, taimistopuutarhuri Jukka Rautio kertoo.
Taimiston ensimmäinen kukkija on pohjantuomipihlaja. Valkoinen kukkaloisto houkuttelee luokseen pörriäisiä.
”Taimistolla ei ole käytetty vuosiin mäntysuopaa ja tolua vahvempia kasvinsuojeluaineita ympäristösyistä hyönteisten tai rikkakasvien torjuntaan”, Rautio huomauttaa.
Hopeapoppelin emä kotoisin Patelasta
Hopeapoppelin emäpuu on kotoisin Pateniemestä, eli lähes taimiston naapurista. Yksi sen jälkeläisistä siirretään taimistolta Pokkiseen Kaupunginojan varrelle. Näin ison puun siirto taimistolta on melko harvinaista.
”On tärkeää, että puu ei ole vielä täydessä lehdessä. Muuten se ei kestäisi siirtoa. Siirretty puu voi tehdä ensimmäisenä vuotenaan hieman pienemmät lehdet latvukseen, kun juuristo vielä kasvaa uuteen kasvupaikkaan”, Rautio selittää.
Kesäkukat istutetaan nyt
Tällä hetkellä taimistolla istutetaan kesäkukkia istutuslaatikoihin. Laatikoita tulee Oulun keskustaan, Haukiputaalle, Ylikiiminkiin, Kiiminkiin, Oulunsaloon ja Yli-Iihin. Osa kukista istutetaan maaryhmiin.
Tänä vuonna kaupungille tulee muun muassa daaliaa, pelargoniaa, miljoonakelloa sekä kosmoskukkaa. Kukissa on paljon valkoista väriä sekä oranssia, keltaista, vaaleanpunaista ja sinistä.
Kuovin pesä taimien keskellä
Rauhallisesta asuinalueesta keskustan liepeillä osaavat nauttia muutkin kuin puut. Kuovi on tehnyt pesänsä keskelle taimirivistöä. Törmäpääsky pesii puolestaan multakasassa ja sorsa lammikossa. Kärppäperhe asustaa Raution toimiston alla.
”Tämä on linnuille hyvä paikka asua, kun täällä ei ole petoja. Meriharakka on tehnyt pesän useana vuonna keskelle käytävää, niin olemme sitten joutuneet puomeilla rajaamaan pesimäaluetta”, Rautio naurahtaa.