Kansainvälinen Ilpo Koskela suunnitteli ilmeen kaivonkansille ja kirjoitti seikkailukirjan algerialaisille
Oulun Välivainiolla toimivan Ilpo Koskelan ei ole tarvinnut turhia vääntää yritysyhteistyössä. "Tarvekompromisseistahan siinä on kyse", hän sanoo. Kuvat: Sanna Krook
Ilpo Koskela on elättänyt itsensä 36 vuotta graafisena suunnittelijana. Yksityisyrittäjänä hän on toiminut aprillipäivästä -92.
”En ole koskaan saanut työttömyyspäivärahaa eli ollut työttömänä”, Koskela sanoo.
Näin käy, kun ei kieltäydy kaupallisuudesta.
Instagram-profiili ratkaisee
Koskela ansaitsee kaupallisilla kuvituksilla kuten julisteilla. Niitä hän on tehnyt esimerkiksi Oulun Satamalle ja matkailun tarpeisiin muun muassa Visit Helsingille.
Studionsa seinällä on myös informaatiografiikkaa kuten kuvitettu kartta Neerutin kansallispuistosta Virosta. Sen Koskela teki voitettuaan Suomen ja Viron metsähallitusten tarjouskilpailun historiallisten kohteiden kuvittamisesta.
Kuvitustyön Koskela mainitsee yhdeksi suurimmista mitä Suomessa hänen tietojensa mukaan on ollut tarjolla.
”Lähemmäs 300 yksittäistä kuvituspiirrosta, joista osa sarjakuvamuodossa”, hän sanoo.
Niin näkemyksellinen taiteilija kuin onkin, vaikeita hetkiä neuvotteluissa yritysten kanssa Koskela ei myönnä kohdanneensa.
”Tarvekompromissien tekemistähän se usein on. Suhteet, verkkosivut ja Instagram, niiden kautta nykyään töitä saa.”
Instagram-profiilinsa kautta hänet löydettiin esimerkiksi Norjan Bodøn yliopistoon. Sinne Koskela teki infografiikkaa ja taittoi julkaisuja.
Sarjakuvaromaani sijoittuu Sikojenlahden maihinnousuun
Koskela myös luennoi: hän kävi viime vuonna Ruotsin Skellefteåssa kertomassa sarjakuvataiteilijoille oman osaamisen myymisestä. Ja saipa Koskela luennollaan oululaisen Jari Terhon innostumaan sarjakuvan piirtämisestä.
Puheessa vilahtavat myös Portugali, Moskova, Arkangel ja Ukraina. Algeriaan hän päätyi FILIn eli suomalaisen kirjallisuuden vientiorganisaation kautta.
”FILIssä minusta tykätään ja he ottivat teoksiani mukaan Dubain-messuille. Algerialainen kustantaja löysi sarjakuviani sieltä.”
Algeriassa Koskelan kirjat miellyttävät. Niissä ei esitellä kiellettyjä aiheita ja teokset henkivät vanhan ajan seikkailuilmapiiriä.
Paholaisen kuiskaus -sarjakuvaromaani julkaistiinkin myös Algeriassa. Tarina sijoittuu Kuubaan keväällä 1961 Sikojenlahden maihinnousun aikaan.
Tiettävästi Koskela on myös ainoana julkaissut sarjakuvaoppaan venäjäksi.
Väinö Linnan kunniaksi syntyi tietokirjaseikkailu lapsille
Koskelan graafiselle uralle mahtuu etappeja. Hän oli esimerkiksi voittamassa vuonna 1995 ensimmäistä Markkinointi ja Mainonta -lehden uusmediakilpailua Yrittäjäin Fennian nettisivuilla. Silloin hän oli Mediantekijät Oy:n osakas.
Koskelalta on näihin päiviin mennessä ilmestynyt kahdeksan sarjakuvaromaania, kolme sarjakuvan tekemisen oppikirjaa ja kaksi lastenkirjaa.
Viimeisin teos, tietokirjaseikkailu lapsille, julkaistiin Pentinkulman päivillä elokuussa. Tuo Tampereen linna ilmestyi satavuotiaan Väinö Linnan kunniaksi. Koskela teki sen yhdessä kirjailija Karo Hämäläisen kanssa.
Käärmeet yhdistettiin sydämeksi
Koskelan sarjakuvateoksia on käännetty saameksi, venäjäksi, ruotsiksi, englanniksi ja berberin eli kabylin kielelle. Kustantajia hänellä on Suomessa tällä hetkellä kolme: Tammi, Arktinen Banaani ja Like.
Oulun Veden viemärikansiin Koskelan suunnittelema logo päätyi, koska hän on suunnitellut Veden nykyisen graafisen ilmeen.
”Vesipisara siinä on looginen, ja viemärinkansia ajatellen metalliin valetun kuvan täytyy olla selkeä”, hän selvittää.
Oulun yliopiston lääketieteellisten alojen yhteishaun logoon Koskela jätti perinteiset kaksi yhteen kietoutunutta käärmettä. Sitten hän yhdisti ne sydämeksi.
Juttu on alun perin julkaistu 26.9.2020 ja sitä on muokattu 29.3.2021.