Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen: Ylen koronassa säästämät rahat annettava tukena kaupalliselle medialle

Koronaepidemia on ajanut konsernin hallinnon etätöihin, ja Laakkonenkin kertoo pyörittävänsä töitään mökiltään Pyhätunturilta.

”Mikäs tässä. Tämä on mielenkiintoista aikaa liiketoiminnalle. Transformaatio moderniksi kansainväliseksi mediataloksi jatkuu”, Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen lohkaisee.

Kaleva Media on Pohjois-Suomen mediajätti, jonka portfolion kruununjalokivi on 120-vuotias, Oulussa ilmestyvä sanomalehti Kaleva.

Kyseessä on siis ennen kaikkea maakunnallinen, alueellinen media, vaikka mikään pieni pulju Kaleva Media ei ole.

Konserni on kasvanut kovaa vauhtia etenkin sen jälkeen, kun Laakkonen aloitti toimitusjohtajana 2017. Viime vuonna liikevaihto oli yli 70 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 se oli noin 53 miljoona. Työntekijöitä on tällä hetkellä lähemmäs 800 ja viikkotavoittavuus Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 85 prosenttia.

Kalevan laajentuminen perinteisen sanomalehtibisneksen ulkopuolelle alkoi vuonna 2015, kun vaikuttajamarkkinointiyritys Indieplace siirtyi Kalevan omistukseen. Sen jälkeen konserni on hankkinut muun muassa pitkän listan paikallislehtiä niin Alma Medialta kuin Joutsemedialtakin, digimarkkinointiyritys Pro Rataksen, tarjousmarkkinapaikka Offerillan sekä kymmeniä aikakauslehtiä julkaisevan Kolmiokirjan.

Mainosmyynti saattaa laskea 70 prosenttia

Pohjoisessa ilmestyviin paikallislehtiin panostaminen kuulostaakin hyvin luontevalta strategialta Pohjois-Suomessa toimivalle yritykselle. Tosin koronakriisin myötä kasvuodotukset ovat vaihtuneet eloonjäämistaisteluun.

Pienempien paikallislehtien tukala tilanne on tiedossa päättäjienkin keskuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi huhtikuussa toimittaja Elina Grundström tekemään selvityksen journalismin tukemisesta koronakriisin aikana.

Selvityksessään Grundström kirjoittaa koronakriisin kurittavan erityisesti mainostuloilla toimintaansa rahoittavaa paikallisjournalismia.

Ilmiö on näkynyt myös Kaleva Mediassa, jonka portfoliossa on isojen maakuntalehtien lisäksi useita pieniä paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä. Kun yhteiskunta on kiinni, markkinointi ja myynti eivät voi toteuttaa perinteistä tarkoitustaan, joka on saada ihmiset liikkeelle ja kuluttamaan rahaa, Laakkonen pohtii.

”Sen osaa jokainen laskea, että kun mainosmyynti saattaa olla jopa 70 prosenttia lehden tulosta, isku on kova. Mekin jouduimme lomauttamaan asiakasratkaisujen ja Pro Rataksen henkilöstön 90 päiväksi. Lisäksi kaikki tekevät lyhennettyä työviikkoa.”

Paikallislehdet pidettävä hengissä

On kuitenkin äärimmäisen tärkeää pitää pienet paikallislehdet hengissä koronan yli, Laakkonen sanoo. Jos pieni paikallislehti nyt kaatuu, sitä on liiketoiminnallisesti vaikea lähteä enää uudelleen lanseeraamaan.

”Silloin se johtaisi siihen, ettei kukaan käsittelisi sen alueen asioita, koska ne harvoin ylittäisivät valtakunnallista uutiskynnystä.”

Myös Grundström kirjoittaa selvityksessään uutiserämaista eli journalismityhjiöistä. Niiden syntymisen riski on koronan myötä kasvanut.

Sisällöt ja uutiset itsessään kyllä kiinnostavat aiempaa enemmän. Myös Kalevan tutustumistilausten määrä on ennätyslukemissa. Mainosmyynnin romahdus on kuitenkin niin suuri, etteivät edes uudet tilaukset pysty niitä korvaamaan.

Grundström ehdottaakin kaikille tuen tarpeessa oleville medioille jaettavaa, valikoimatonta tukea, ja lisäksi harkinnanvaraista, riippumattoman elimen jakamaa tukea. Ehdotuksessa painotetaan myös pysyvän journalismin tukijärjestelmän perustamista ja alustatalouden verotuksen kehittämistä.

Laakkonen on samoilla linjoilla kuin media-alan yrityksiä edustavan Medialiitto: tuen pitäisi olla valikoimatonta, jotta se pitäisi journalismin riippumattomana ja kohtelisi yrityksiä kilpailuneutraalisti.

–