Joulua lähestytään hiljaa ortodoksisessa seurakunnassa
Metropoliitta Elia saa vuoden alussa johdettavakseen uuden Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan. Kolmen esipaimenen kappelissa Oulun Nummikadulla on esillä japanilaisen Petros Sasakin ikoneja. Kuva: Minna Mäki-Heikkilä
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Myös lihan syömisestä ja pikkujouluista paaston aikana ortodoksit pidättäytyvät.
Metropoliitta Elia Oulun ortodoksiseurakunnasta kuitenkin korostaa voimakkaasti, että jokainen ortodoksi tekee päätöksen paastosta, sen noudattamisesta ja noudattamisen laajuudesta itse.
”Paastosta ei myöskään seurakuntalaisilta kysellä.”
Lisäksi nykyään 95 prosenttia Suomen ortodoksisista seurakuntalaisista elää seka-avioliitoissa. Vain viisi prosenttia perheistä koostuu kahdesta ortodoksista.
”Itselleni on hyvin selvää, että paastot paastoina ja juhlat juhlina”, Elia luonnehtii.
Kahdeskymmenes jouluateria joulupäivänä ei nimittäin tuntuisi hänestä enää juhla-aterialta.
Paketteja vietiin Sevettijärvelle
Muuten ortodoksinen joulu ei eroa luterilaisesta juhlasta. Lahjoja toki annetaan.
”Mehän olemme kaikki samalla tavalla suomalaisia.”
Elia mainitsee myös ortodoksien hyvin rikkaasta joululauluperinteestä. Lauluja kirkkokansa ei kuitenkaan laula kirkossa, koska tekstit saattavat vaihdella.
Viime viikolla Elia kävi Sevettijärvellä talosta taloon viemässä paketteja kolttasaamelaisille. He viettivät viettivät Pyhän Trifonin muistopäivää.
”Ortodoksisen papin pitää osata viihtyä auton ratissa”, Elia mainitsee.
Uudistuksen jälkeen aikaa seurakuntalaisille
Elia on myös munkki. Omasta pappisnimestään hän on päättänyt itse, kun sen yleensä määrittelee luostarin johtaja.
Joulukuussa Elia täytti 60 vuotta. Viralliseen eläkeikään ei ole pitkä eikä lyhyt aika, sillä sitä ortodoksisilla piispoilla ei ole olemassa.
Virallisemmat syntymäpäiväjuhlat vietetään tammikuun alussa. Vuoden alkua leimaa Oulun seurakunnassa myös iso muutos. Silloin Oulun, Lapin ja Kainuun ortodoksiset seurakunnat yhdistyvät yhdeksi Pohjois-Suomen ortodoksiseksi seurakunnaksi.
”Toivon että kun seurakunnissa papeilla hallinnollinen työ vähenee, heille jäisi enemmän aikaa kohdata seurakuntalaisia”, sanoo Elia.
Ruotsinkielinen rannikko kutsuu
Oulun ortodoksiseen seurakuntaan kuuluu noin 2 500 jäsentä.
”Kirkossamme on jo nyt hyvin monimuotoisesti väkeä eri kieliryhmistä, kun verrataan esimerkiksi väestöpohjaltaan yhtenäisempiin itäsuomalaisiin ortodoksisiin seurakuntiin”, Elia mainitsee.
Jouluksi Elia rientää Korsnäsiin missä hän yksin asuu 1700-luvun taloa. Alun perin kajaanilaiselle metropoliitalle ruotsin kieli on hyvin rakas, yhtä rakas kuin kaksi omaa kissaa. Vaasan seutu tuntuu hänelle kaikkineen tosi kodikkaalta.
Joulu loppuu ortodokseilla 14. tammikuuta. Loppiaisena ortodoksit viettävät Herran kasteen juhlaa.