Jokainen meistä voi antaa digitukea – eikä siinä tarvitse olla erityinen digitaituri

”Jo pienenkin asian opastaminen läheiselle voi helpottaa tämän arkea. Auttaa voi myös etsimällä, mistä digitukea löytäisi. Apua voi olla vaikkapa siitä, että löytää ikäihmiselle puhelinnumeron, josta hän saa tukea sähköisen palvelun käyttöön”, kannustaa Pohjois-Pohjanmaan liiton Digituki-hankkeen projektipäällikkö Heidi Niemelä.

Auttamisessa lähdetään liikkeelle digitaitotaso huomioiden

Minkälaisia vinkkejä Heidi Niemelä sitten tarjoaa digituen antamiseen?

”Liikkeelle täytyy lähteä digitaitojen taso huomioiden. Jos autettavalla on olemassa jo jonkinlaiset digitaidot ja perusosaamista löytyy, niin silloin pystytään paremmin antamaan digitukea etänä”, kertoo Niemelä.

”Mutta jos digitaidoissa ollaan hyvin alkuvaiheessa, eikä autettava ole paljoa käyttänyt esimerkiksi älypuhelinta, niin pelkästään etänä neuvominen on kyllä haastavaa”, pohtii Niemelä. Siihen tarvittaisiin läsnäoloa ja konkreettista näyttämistä.

”Nyt on aika monilla käynnissä tilanne, jossa läheiset miettivät älypuhelimen tai tabletin hankkimista ikäihmiselle videopuheluita varten. Älylaitteen käytön aloittamisessa voi auttaa, jos löytää vaikka netistä kirjalliset ohjeet”, vinkkaa Niemelä.

Kuvalliset ohjeet ja askel askeleelta eteneminen auttavat oppimista

Verkosta löytyy nyt paljon eri toimijoiden tekemiä valmiita ohjeita, kuten vaikkapa WhatsAppin helppokäyttöohjeita. ”Sellaiset kannattaa tulostaa ja viedä digiautettavalle. Mahdollisimman selkeät ja yksinkertaiset kuvalliset ohjeet ovat toimivia, koska niiden avulla pystyy etenemään askel askeleelta.”

”Erityisesti ikäihmisille on hyötyä siitä, että voi kerrata mistä napista vaikkapa painetaan, kun puhelu aloitetaan”, selventää Niemelä.

Kaikkea ei kannata myöskään ryhtyä opettelemaan kerralla. Erityisesti iäkkäämmän ihmisen kanssa kannattaa älylaitetta opetellessa miettiä ensin, mitkä ovat ne tarpeellisimmat toiminnot, jotka helpottavat arkea.

”Monelle se on varmasti juuri videopuhelun soittaminen. Myöhemmin voi sitten opetella muita ominaisuuksia”, miettii Niemelä.

Yksinkertaista laitteen käyttö ja etene rauhallisesti

Älylaitteen käyttäminen kannattaa myös tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. ”Esimerkiksi se voi auttaa, että tabletista tai älypuhelimesta poistaa kaikki turhat kuvakkeet. Etusivulla voi olla vain se kuvake, jota tarvitsee painaa, kun haluaa soittaa.”

”Varmasti paras vinkki kuitenkin on se, että kannattaa opetella yksi asia kerrallaan – ja se pitää sitten myös kerrata ja harjoitella. Sitten vasta siirrytään opettelemaan uutta”, neuvoo Niemelä.

Digitaitoisempi oppii helposti videoilta

”Jos taas digitaidoissa löytyy jo osaamista, niin sitten kannattaa hyödyntää netistä löytyviä ohjevideoita.” Esimerkiksi Ylellä on digitreenit-sivusto, josta löytyy vaikkapa Mikko Kekäläisen lyhyt video WhatsAppin käyttämisestä.

”Hieman digitaitoisemmalle voi jo lähettää videolinkin, jonka kautta hän pääsee itse opiskelemaan jonkin asian tekemistä. Oppiminen ja hoksaaminen on helpompaa videolta, kun vain lukemalla tekstiohjeita”, vinkittää Niemelä.

Huomion arvoista on myös, että digineuvontaa kaipaavat nyt muutkin kuin ikäihmiset. ”Monella työikäiselläkin ollut haasteita etätyön kanssa, joten kyllä tämä koko kansan digiloikka on ollut”, Niemelä lisää. Tukea kaipaavat nyt monet päiväkoti- ja kouluikäisistä senioreihin.

Viranomaiset ja muut toimijat neuvovat palveluidensa käytössä

Digipalvelulaki velvoittaa viranomaisia opastamaan käyttäjiään sähköisten palvelujen kanssa. Onkin yhteinen etu, että kaikki osaavat digitaalisia palveluja käyttää.

Oulu10 -asiakaspalvelusta saa opastusta Oulun kaupungin sähköisten palveluiden käyttämiseen, ja esimerkiksi pankit auttavat omien sähköisten palveluidensa kanssa.

Kaupungin hyvinvointipalveluiden ylläpitämässä Oulun omahoidossa apua antaa Digitalkkari, jolle voi varata tarvitessaan ajan Omahoidon ajanvarauksen kautta. Digitalkkari opastaa omahoitopalvelun käytössä, kuten chatin ja viestien lähettämisessä, laboratoriotulosten katselussa sekä oirearvion laatimisessa. Ohjausta saa myös Kanta.fi -sivuston sekä Kelan nettisivujen käytössä sekä Nordlabin ajanvarauksen tekemisessä.

Digitukea ja opastusta löytyy useista lähteistä

Oulussa tarjolla olevasta digiopastuksesta on kerätty tietoa Oulun kaupunginkirjaston verkkosivuille. Kirjaston verkkosivuilta löytyy erityisesti korona-aikaan suunnattua ohjeita sekä linkkejä itseopiskeluun.

Puhelimitse annettavaa opastusta erilaisiin yleisiin asioihin, kuten vaikkapa laitteiden ja netin käyttöön, sähköpostin lähettämiseen ja videopuhelun soittamiseen saa Meri-Pohjolan Opistopiirin DIGITTÄÄ-hankkeelta. 

Etänä annettavaa digitukea kerätään koko ajan Suomidigi.fi-sivustolle. Sivuilta löytyy sekä valtakunnallista digitukea että kunkin maakunnan alueella olevaa tukea.  

Digitukea kehitetään laajan verkoston yhteisenä ponnistuksena

Digitukea kehitetään Suomessa kolmella tasolla. Valtakunnallisella tasolla työtä tekee Digi- ja väestötietovirasto. ”Sitten meitä on neljätoista maakuntaa. Ja täällä Pohjois-Pohjanmaalla on oma digitukiverkosto, johon kuuluu viranomaisia, kuntatoimijoita, hankkeita ja yhdistyksiä – kuten KELA, TE-palvelut, kirjastoja, kuntien yhteyshenkilöt sekä kansalaisopistot”, summaa Heidi Niemelä.

Toimijat on koottu verkostoksi, jossa mietitään yhdessä keinoja digituen antamiseen ja kehittämiseen. ”Toisaalta jaetaan osaamista. Kun esimerkiksi Näkövammaisten liiton digitukihenkilöllä on tietoa näkövammaisten tarpeista, voivat muut toimijat konsultoida häntä tarvittaessa tai ohjata opastettavat olemaan häneen yhteydessä”, avaa Niemelä.

Kun toimitaan näin laajalla alueella, ovat toimintatavaksi vakiintuneet tasapuolisuuden mahdollistavat virtuaaliset digitukikahvit. Seuraavat digitukikahvit järjestetään kesäkuussa. ”Joten jos joku yhdistys, joka ei vielä meidän verkostoon kuulu haluaa tulla mukaan, niin tervetuloa vaan!”, toivottaa Heidi Niemelä.