Jenni Räinän kirjallinen koti löytyy Oulusta: tutut maisemat ja ihmiset löytävät tiensä tarinoihin luontevasti

Oululaisen kirjailija Jenni Räinän syksy on ollut jännittävä. Elokuussa julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Suo muistaa, joka on tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen Räinän ensimmäinen proosateos. Räinä toimii vapaana toimittajana useille aikakausilehdille, mutta hän nauttii erityisesti proosan kirjoittamisesta. Tuotteliaan kirjailijan tähänastiset teokset edustaneet tietokirjallisuutta: Reunalla – Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä (2017), Metsä meidän jälkeemme (2019), Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla (2021). Esikoisromaanin ilmestyessä kihelmöintiä on aiheuttanut erityisesti kirjakritiikkien odottaminen.  

”Tietokirjallisuus on siitä armollinen laji, että kritiikkejä kirjoitetaan todella laiskasti. Kaunokirjallisuuden ja kritiikkien suhde on toinen, olen jännittänyt hieman, millaisia arvosteluita Suo muistaa saa. Onneksi kritiikit ovat olleet lempeitä ja kannustavia tähän asti”, Räinä iloitsee.

Kun kirjailija saa teoksen käsikirjoituksen valmiiksi, kestää kuukausia ennen kuin teos on yleisön luettavana. Loppumetreillä kirjailijaa jo ehkä oma teksti ja aihe kyllästyttääkin ja teoksen tullessa markkinoille on usein jo seuraava teos työn alla – niin myös Räinällä.

”Mieli on jo seuraavassa teoksessa, se on totta. Mutta on myös mukava saatella maailmalle valmistunut teos – nythän tarina alkaakin elämään kokonaan uutta elämää lukijoiden parissa. On ollut kivaa keskustella teoksesta sen lukeneiden ihmisten kanssa”, hän toteaa.

Räinän esikoisromaani onkin saanut kiitettävästi julkisuutta ja lämpimiä kritiikkejä, joiden myötä kirjan myyntimenestys on ollut niin suotuisaa, että Gummerus -kustantamo ottaa kirjasta toisen painoksen.

Ojitetun suon ahdinko

Juho ostaa hylätyn koulun Pohjois-Suomesta, tavoitteenaan ennallistaa omistamansa ojitettu suo hiilinieluksi ja elvyttää alueen suoluonto. Koululle muuttaa Juhon kanssa saman ajatusmaailman jakavia henkilöitä, jotka ryhtyvät suon ennallistamistyöhön koneen ja kuokan voimin. Hellä puolestaan tekee lähistöllä kuolinsiivousta vaarinsa taloon, yhtä hylättyyn kuin ympäröivä seutukin. Hellän muistot seudusta haalistuvat, kuten ukin saunatuvan rapistuva seinämaali ja talon inventaario tuntuu loputtomalta. Hellän ja Juhon tarinat kietoutuvat yhteen ja molempien tarinoita seuratessa ihmisen kädenjälki ja vaikutus ympäristöönsä konkretisoituu. Mitä yksi ihminen voi lopulta tehdä, kun muutoksen voimat ovat globaalit?

Ahdistus Hellän sisällä oli kasvanut vuosi vuodelta, kun hän oli seurannut ennusteita ilmaston lämpenemisestä ja siitä, kuinka monimuotoisuus katosi siru kerrallaan. Ahdistus oli kuitenkin vaimennettavissa, pohjavireeksi painettavissa. Juholle se sama ahdistus oli ollut polttomoottori, paine, joka ajoi hänet toimimaan.

Räinän taustat tietokirjailijana ja toimittajana välittyvät romaanista, sillä tarinassa avataan asioiden monet puolet – soiden ojituksenkin.

”Olen sielultani toimittaja, jonka kirjoittamista edesauttaa, että tiedän laajasti asioista. En miellä itseäni silti niiden asioiden asiantuntijaksi, joista kirjoitan – kirjoittamisen asiantuntija voin olla”, Räinä painottaa.

Paluu syrjäseudulle teosten kautta

Vaikka Suo muistaa -romaanin päähenkilöt tekevät paluun syrjäseudulle, ei kirjailija Räinä näe tarvetta omalla kohdallaan muuttaa metsän keskelle – hänelle riittää, että hän on kirjojensa parissa päässyt sinne, taltioimaan jotain sellaista, minkä oma sukupolvi vielä muistaa.

”Maaseudun sivukylillä on tapahtunut jo yksi jättimäinen tyhjentymisen aalto. Itselläni ei koskaan erkaantuminen kotiseudustani ole ollut niin iso – asun vain vajaan sadan kilometrin päässä lapsuuteni maisemista ja käyn siellä usein, meillä on seudulla kesämökkikin”, Räinä pohtii.

Oulu on kirjailijalle hyvä kammio

Työn näkökulmasta – sekä toimittajan että kirjailijan – Oulu on ollut Räinälle juuri oikea paikka.

”Olen löytänyt ihanan ammatillisen viiteryhmän itselleni Oulusta. Kirjallisuuden talolla on tosi aktiivista ja mukavaa toimintaa ja iso tervetulleeksi toivottava porukka. Lisäksi minulla on useita pohjoisessa toimivia kirjailijaystäviä”, Räinä aloittaa.

”Metsäkirja ei olisi syntynyt, jos olisin opintojeni jälkeen muuttanut vaikka Helsinkiin. Ja Kulkijat oli superhelppo kirja tehdä, kun kaikki mestat ja ihmiset olivat lähiseuduilla, Reunalla kirjasta puhumattakaan! Omaa sielunmaisemaani ovat joet ja suot ja metsät. Minua ahdistaisi asua sellaisessa paikassa, josta pitää nähdä paljon vaivaa päästäkseen pelipaikoille. Sisäinen maastokarttani on piirtynyt tälle seudulle ja löydän kaikki tarvitsemani paikat täältä helposti”, hän jatkaa.

Kirjailijan lempipaikatkin on Oulusta helppo nimetä.

”Sanginjoki on yksi ehdottomasti lempipaikoistani, samoin Länsi-Patelan rannat kesällä ja talvella. Ja kyllä tykkään tulla myös Oulun keskustaan, täällä on hyvä fiilis”, Räinä kiittelee.

Jenni Räinä Taiteiden yössä torstaina 18. elokuuta kello 18.30 alkaen Muusat Valveella tapahtumassa. Haastattelijana toimii Anna Isola.

Taiteiden yön koko ohjelmiston löydät tästä linkistä.