Italian opettaja rakastui säästä puhuviin suomalaisiin
Perinjuurin roomalainen Sandra Marcelletti opettaa italiaa aikuisille sekä italialais-suomalaisia lapsia Pinocchio-koulussa.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Sandra Marcelletti muutti Roomasta Suomeen huhtikuussa 2004, itse asiassa nykyisen miehensä syntymäpäivänä. Ensi alkuun hän luuli hakeutuvansa Raumalle eurooppalaiseen siviilipalveluprojektiin.
”Kun katsoin karttaa, siskoni huomautti, että miksi katsot Raumaa, sillä sinähän olet menossa Ranualle. Näin jouduin vahingossa Lappiin”, kertoo Marcelletti Tyrnävän-kodissaan.
Ranuan-projektissa Marcelletti rakastui suomalaiseen nuoriso-ohjaajaan.
”Rakastuin myös suomalaiseen kulttuuriin: siihen missä alun etäisyyden jälkeen ystävystytään syvästi, pidetään luontaisesti turvavälejä, mutta kuitenkin saunassa istutaan alasti ja tiiviisti sekä osataan olla hiljaa ilman, että vaitiolo tarkoittaisi ihmissuhteen ongelmia”, kuvailee Marcelletti.
Suomalaisten jatkuva tapa puhua säästä kuitenkin järkytti.
”Suomalaiset puhuvat säästä yhtä paljon kuin italialaiset ruuasta”, Marcelletti huomauttaa.
Roomassa on mukavaa – turistina
Ranuan, sen jälkeen Rooman, sitten Kaakkurin ja Kempeleen kautta Marcelletti on nykyinen tyrnäväläinen.
Kylällä hän on viihtynyt kuusi vuotta. Hän ei suuresti kaipaa takaisin Italiaan, vaikka juurensa ovat Rooman keskustassa Trasteveren kaupunginosassa sekä isänsäkin kantaroomalainen.
”Turistina siellä on kivaa, mutta eläminen vaikeampaa. Esimerkiksi töihin meno kesti kolme tuntia toiselle puolelle kaupunkia”, Marcelletti havainnollistaa suurkaupungin arkea.
Lapsen persoona kukoistamaan Pinocchio-koulussa
Nykyisin Marcelletti opettaa italiaa Oulujoen opistossa.
Lisäksi hän on yksi kolmesta kielten opettajasta italialais-suomalaisten lasten ryhmässä Pinocchio-koulussa.
Kyseessä on yksi Oulun kaupungin monikielisten lasten opetusryhmistä. Italian opetuksen lisäksi koulu antaa mahdollisuuden viestinnän ja ilmaisun oppimiseen kuten terapeuttisesti suuntautuneeseen musiikkiin.
Huomiota Pinocchio-koulussa kiinnitetään erityisesti yhteistyöhön ja ryhmädynamiikkaan.
Olin ihmeissäni, että mikä on omppu.
Ryhmässä on 14 oppilasta peruskoulun ensimmäisistä luokista viidesluokkalaisiin, myös Marcellettin oma 11-vuotias poika, tosin häntä ei Sandra-äiti opeta.
”Lasten kielellinen taso on jo aika korkea, kaikki osaavat puhua sekä suomea että italiaa, mutta kehitämme kunkin lapsen ilmaisutaitoja ja persoonaa musiikin ja muun taiteen kuten kirjallisuuden ja kirjoittamisen kautta. Pinocchio-koulun ryhmässä ei ole olemassa väärää tai oikeaa tapaa olla olemassa tai ilmaista itseään. Lapsi voi olla todella ujo, mutta taiteen avulla, esimerkiksi väreillä ja piirtämällä, hän puhkeaa kukoistukseen kuin kukka”, Marcelletti kuvailee.
Erityistä aikaisempaa taidetaustaa ei tarvita.
”Mutta näin herättelemme lasten luovuutta, meiltä italialaisiltahan ei puutu mielikuvitusta”, huomauttaa Marcelletti railakkaasti nauraen.
Marcelletti alkoi itse opiskella suomea lastenohjelmien kuten Muumien avulla. Tositestiin hän joutui Oulun-alkuaikoinaan, kun hän työskenteli McDonald’silla.
”Olin kerännyt suomenkielisiä fraaseja lapulle, mutta ensimmäisenä päivänä asiakas tilasikin hampurilaisen ja ompun. Olin ihmeissäni, että mikä on omppu.”
Mutta vuoropäällikkö, joka nykyisin on Marcellettin pojan kummitäti, kuiskasi selän takaa: omppu tarkoittaa omenamehua.
Löytyykö tigrinjan opettajia?
– Oulussa järjestetään oman äidinkielen opetusta lisäopetuksena kaksi tuntia viikossa oppilaille, joiden äidinkieli tai perheen kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi
– oman äidinkielen opetusta järjestetään Oulun kaupungin perusopetuksen kouluissa arabiassa, espanjassa, hindissä, italiassa, japanissa, kiinassa, portugalissa, puolassa, ranskassa, saksassa, somaliassa, unkarissa, venäjässä, saamessa ja romanin kielessä
– Oulun normaalikoululla järjestetään opetusta arabian, venäjän, kreikan ja vietnamin kielissä
– vime syksynä 435 oppilasta ilmoittautui 39 eri kieleen
– suurimmat kieliryhmät ovat venäjä (70 oppilasta), kiina (55) ja somalia (50)
– opettajia etsitään parhaillaan kurdin, tigrinjan ja viron kieliin.
Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu 14.11.2021.
