Herrasmieshistorioitsija Markus H. Korhonen paljastaa tyylikkyytensä salaisuuden

Auto-onnettomuus muutti Markus H. Korhosen elämän vuonna 2007, mistä syystä hän on eläkkeellä nyt. Hän on tullut tunnetuksi myös siitä, että pukeutuu tyylikkäästi aina. Tässä jutussa selviää hänen tyylikkyytensä salaisuus.

Korhonen on tullut tunnetuksi historian kansantajuistajana, kirjoittajana ja luennoitsijana. Auto-onnettomuudesta tuli kuluneeksi 14 vuotta vuoden 2021 lopussa, joten on kiinnostavaa tietää, mitä hänelle kuuluu tällä hetkellä.

Näkökyky on palautunut

Korhonen on siis eläkkeellä ja viettää aikaansa esimerkiksi käymällä tuttavaseurueen kanssa kävelykierroksella hautausmaalla katsomassa vanhoja hautakiviä. Korhonen kertoo seurueelle tarinoita tietyistä vainajista, joita hän muisti nähtyään hautakivet. Hän sanoo muistavansa vanhat asiat hyvin, mutta päiväkirja auttaa uusien asioiden muistamisessa.

”Joka päivälle löytyy aina jotakin puuhaa. 80 prosentin invalidihan minä olen. Se ei päälle päin näy”, hän toteaa.

”Seitsemän kuukautta taitaa olla täynnä, että kävelen ilman keppiä”, Korhonen kertoo edelleen ja lisää, että hän käytti kävelykeppiä 13 vuotta.

Korhonen kertoo, että hänen näköhäiriönsä parantui viisi vuotta sitten, mistä syystä hän ei käytä enää silmälappua. Hänen oli täytynyt pitää silmälappua joka toinen päivä eri silmällä, koska se auttoi näköhäiriöön. Silmälappu oli johtanut huvittaviin tilanteisiin. Se oli innostanut lapsia huutelemaan, että: ”Merirosvo, merirosvo!”

Korhonen kertoo, että hänellä on fysioterapiaa Verve-kuntotalolla vielä syksynä 2021. Korhonen kiittää Verve-kuntotaloa siitä, että hän on saanut perusmotoriikkansa takaisin. Korhonen kertoo kuulleensa, että hän kävelee nopeasti, mutta hän ei ole itse kiinnittänyt huomiota asiaan.

Juristien pojasta tuli historioitsija

Markus H. Korhonen on syntynyt 1963. Hän on asunut lapsuudesta alkaen kodissaan, jossa on iso kirjasto. Monet taulut myös koristavat seiniä. Korhosen isä kuoli kaksi ja puoli vuotta sitten ja äiti kuoli 23 vuotta sitten. Hänen vanhempansa olivat juristeja. Isä oli käräjätuomari ja äiti oli asianajaja. Korhosen täti ja hänen lapsensa asuvat maapallon toisella puolella, Malesiassa. Hän on yhteydessä tätiinsä sähköpostin avulla.

Markus H. Korhosesta tuli historioitsija ja humanisti, sillä hän oli kiinnostunut historiasta jo lapsena. Isän kanssa käyty keskustelu johti siihen tulokseen, että historialla ja juridiikalla on jotakin yhteistä.

”Isä aina muisti sanoa, että historian lähdekritiikki ja lähteiden tarkastelu on täysin yksi ynnä yksi juridiseen näytön arviointiin”, Korhonen muistelee.

Korhonen kertoo, että hänen uransa oli historiasta puhuminen suurelle yleisölle. Hän on kirjoittanut viisi kirjaa, kolumneja Oulun Ylioppilaslehteen ja Forum 24 -lehteen usean vuoden ajan ja noin 700 artikkelia muihin lehtiin. Hän piti myös 7 000 puhetta 20 vuoden ajan.

Korhonen aloitti opiskelun Oulun yliopistossa vuonna 1987 ja hän valmistui filosofian maisteriksi. Korhosesta ei tullut historian aineopettajaa, mutta hän sai toimeksiantoja, joissa oli kysymys esimerkiksi yritysten historiasta kertomisesta vieraille. Hän alkoi pitää paljon myös käytös- ja tapatiedon esitelmiä.

Korhonen kertoo, että hänellä oli suunnitelmissa suorittaa jatkotutkinto. Siinä olisi tutkittu esimerkiksi sellaisia tapauksia, kun joidenkin valtioiden hallitsijasuku on sammunut. Onnettomuus muutti Korhosen suunnitelman.

Kuninkaalliset kiinnostavat

Monet Euroopan ovat valtiot olleet monarkioita aikaisemmin. Historiakirjoissa kerrotaan siitä syystä paljon hallitsijoista. Markus H. Korhonen on kiinnostunut kuninkaallisista, mutta eri syistä kuin lehdistö on kiinnostunut.

”He ovat auttaneet minua historian jäsentelyssä”, hän kertoo.

Suomessa käytiin valtiomuotokiista vuonna 1918, jossa monarkistit valitsivat saksalaisen Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi. Suomesta tuli kuitenkin tasavalta lopulta.

”Se olisi mennyt samaan tyyliin kuin muissa Pohjoismaissa”, Korhonen arvioi sellaista mahdollisuutta, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta. Hän arvelee myös, että Suomen tasavallan presidentin asema muistuttaa kuninkaan asemaa.

Markus H. Korhonen on harrastanut kirjeenvaihtoa tunnetuiden henkilöiden kanssa ja hän on myös tavannut heitä. Hän on tavannut Suomen kuninkaaksi valitun Friedrich Karlin pojanpojan Heinrich von Hessenin kerran vuonna 1997. Korhonen oli myös Itävallan arkkiherttuan Otto von Habsburgin 90-vuotissyntymäpäiväjuhlassa Wienissä vuonna 2002. Kirjeenvaihdosta ovat muistona kirjekokoelma ja Otto von Habsburgin nimikirjoituksella varustettu valokuva.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Korhoselle kamarineuvoksen arvonimen vuonna 2016.

”Historioitsijalle sopiva arvonimi”, Korhonen sanoo. Hän kertoo myös, että yksi historioitsija on saanut kyseisen arvonimen jokaisena vuonna itsenäisyyden aikana.

Markus H. Korhonen tunnetaan siitä, että kävelee tyylikkäästi pukeutuneena Oulun kaduilla. Hän paljastaa nyt tyylikkyytensä salaisuuden, joka on pikkutakin ja tummien verryttelyhousujen yhdistelmä. Monet eivät huomaa sitä, koska tummat verryttelyhousut muistuttavat suoria housuja.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 24. 8. 2021.