Esteettömämpää elämää – paraurheilija Tuomo Himanka tyytyväinen Ouluhallin esteettömyyteen
Pyörätuolikelaaja Tuomo Himanka harjoittelee Ouluhallissa säännöllisesti. Hän on tyytyväinen hallin esteettömyyteen, mutta yleisesti hänestä on tärkeää, että esteettömyyden eteen tehdään jatkuvasti töitä ja mietitään uusia ratkaisuja. Kuva: Juuso Haarala
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pyörätuolikelaaja Tuomo Himanka asioi Ouluhallissa viikoittain. Hallin esteettömyys on toiminut hänen tarpeisiinsa hyvin. Positiivisena asiana hän mainitsee toimivan invapysäköinnin: paikkoja on tarpeeksi ja ne ovat lähellä pääsisäänkäyntejä. Myös tilavat inva-wc:t saavat kiitosta.
Paraurheilija Tuomo Himanka harjoittelee Ouluhallin ”vanhalla puolella”. Siellä on pyörätuolikelaukseen sopiva 300 metrin juoksusuora. Kehitysehdotuksia kysyttäessä hän nostaa esiin käytävätiloista kupolihalliin vievät liukuovet. Ne on rakennettu Ouluhallin remontin yhteydessä.
”Liukuovet eivät ole käytössä, koska ne eivät toimi automaattisesti. Ne pitäisi laittaa kuntoon. Olisi tarkoitus, että ovet toimivat automaattisesti ja tukevat esteettömyyttä.”
Himanka toteaa, että vaikka ovet eivät ole yleisessä käytössä, niistä voi kulkea. Ovet pitää kuitenkin avata käsivoimin.
”Minulle se ei ole isokaan haaste ja jaksan ne vetäistä auki. Mutta jos ajattelee vaikeamman toimintarajoitteen omaavaa, se voi olla ainakin hidaste.”
Himanka sanoo, että esteettömyystyö on yleisesti sellaista, ettei se ikinä lopu tai tule valmiiksi: työtä pitää tehdä jatkuvasti, kartoittaa tilannetta ja miettiä uusia ratkaisuja.
”On tärkeää, että asiat on esillä ja niistä puhutaan, jolloin ne tulevat niin sanotusti silmille ja niitä on helpompi kehittää.”
Oulun Pyrintöä edustavan paraurheilijan tähtäimessä on nousta kahden vuoden aikajänteellä takaisin arvokisaurheilijaksi. Tavoitteessa auttaa uusi kelaustuoli, joka on vastikään laitettu tilaukseen.
Esteettömyys koskee jokaista
Monille meistä kulkeminen ja osallistuminen ovat yksinkertaisia arkisia toimintoja. Emme aina tule huomanneeksi esteitä, joita joku toinen kohtaa. Esteettömyys koskee kuitenkin jokaista – jos ei läpi elämän, niin jossakin kohtaa.
Muutama vuosi sitten Oulun Tilapalvelut sai vammaisjärjestöiltä palautetta, että kaupungin kiinteistöjen esteettömyysratkaisut eivät olleet riittävän hyviä. Palautteen myötä Tilapalveluissa ryhdyttiin opiskelemaan ja edistämään esteettömyyttä suunnitelmallisesti.
”Työtä on nyt tehty pari vuotta ja parannuksia on jo saatu aikaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ja työ on jatkuvaa kehittämistä”, hankepäällikkö Sanna Pääkkönen Oulun Tilapalveluista sanoo.
Tilapalvelut parantaa esteettömyyttä kaupungin kohteisiin kohde kerrallaan. Useimmiten parannuksia tehdään peruskorjausten yhteydessä.
Pääkkönen huomauttaa, että laaja-alainen esteettömyyden huomioiminen tuottaa parempaa ympäristöä kaikille ja mahdollistaa ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen vapaa-ajan harrastuksiin, opiskeluun tai työelämään. Esteettömyys takaa itsenäisen elämän ja osallisuuden yhteisöissä. Se myös mahdollistaa liikkumisen ja asioimisen eri paikoissa.
Esteettömyydestä hyötyy jokainen
Sanna Pääkkösen mukaan esteettömyyttä on hyvä arvioida liikuntarajoitteiden lisäksi muistakin näkökulmista, kuten aistirajoitteiden, eri kulttuurien, muunsukupuolisuuden, havaintokyvyn tai eripituisten henkilöiden kannalta. Hän toteaa, että esteettömyyden huomioiminen ei ole kallista, kun se tehdään suunnitteluvaiheessa ja asiantuntemukseen perustuen.
”Jokainen hyötyy esteettömästä ympäristöstä: pienet lapset, lastenvaunujen kanssa kulkevat, töissään rullakkoja, siivousvälineitä tai muita rullilla liikkuvia asioita siirtelevät, aktiiviset ikääntyvät ihmiset. Tulevaisuudessa esteettömyys mahdollistaa myös siivous- ja logistiikkarobotiikan käyttöönottoa.”
Tilapalvelut parantaa esteettömyyttä kaupungin kohteisiin kohde kerrallaan. Useimmiten parannuksia tehdään peruskorjausten yhteydessä. Keskeisimpiin rakennuksiin toteutetaan toimia ajoittain myös erillisinä projekteina, joista Pääkkönen mainitsee esimerkkitavoitteena suurimpien kulttuurilaitosten esteettömyyden parantamisen jo ennen kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.
Tilapalvelut suunnittelee ja toteuttaa esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä myös kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin sekä henkilökunnan tiloihin.
”Usein esteettömyys paranee vaikkapa vain toimintatavan muutoksen, opastuksen parantamisen, käsijohteen lisäyksen tai muun pienehkön toimenpiteen avulla. Tapauskohtaisesti mietitään oikeat ratkaisut ja pyrimme aina huomioimaan sekä asiakkaat että työntekijät.”
Toimiva arki kaikille
Tilapalvelut on jo toteuttanut esteettömyyttä parantavia toimia ja niitä on tekeillä tälläkin hetkellä. Moni suunnitelma on kuitenkin vasta vireillä. Työ on pitkäjänteistä, eikä kaikkea saa valmiiksi heti vaikka tahtoisi.
Pääkkösen mielestä kenenkään ei pitäisi joutua vaihtamaan koulua, päiväkotia, työpaikkaa tai harrastusta siksi, että rakennus estää toimimisen. Hän kertoo keinoista, joilla esteettömyyttä vähitellen parannetaan:
”Esteettömyyttä voidaan helpottaa esimerkiksi äänimajakoilla, induktiosilmukoilla tai lisäämällä katsomopaikkoja pyörätuolia käyttäville. Paikkoja on jo lisätty Oulun teatterissa, Hupisaarten kesäteatterissa ja Pohjankartanon salissa. Myös selkeä opastus ja esiintyjätilojen esteettömyyden parantaminen ovat mahdollisia keinoja. Lisäksi esteettömät wc:t sekä puku- ja pesutilat tai vaikkapa uimahallisaunojen pyörätuolitilat ovat keinoja, joita voidaan hyödyntää kohdekohtaisesti.”
Tilapalvelut suunnittelee ja toteuttaa esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä myös kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin sekä henkilökunnan tiloihin. Toimenpiteissä huomiota kiinnitetään esimerkiksi kulkemiseen, tilojen toimintoihin ja piha-alueisiin.
Yhteistyöllä hyödyllisiä tuloksia
Tilapalvelut tekee aktiivista yhteistyötä Oulun kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Pääkkönen kertoo, että neuvostolta kysytään neuvoja ja heidän kanssaan keskustellaan ratkaisuista.
Esimerkiksi pääkirjaston perusparannuksen yhteydessä tullaan kokeilemaan neuvoston kannustamana ”hiljaista” äänimajakkaa, joka aktivoituu bluetooth-yhteydellä, antaa merkin pääoven sijainnista sekä kertoo kohteen osoitteen ja kuvailee pääkulkureitit. Majakka pääsee testiin, kun pääkirjasto aukeaa loppuvuodesta 2025.
Ouluhallin esteettömyyteen on panostettu jo useilla tavoilla, kuten pistekirjoituksella varustetuilla opastauluilla.
Tilapalvelut hyödyntää esteettömyystyössä myös asiantuntijoiden esteettömyyskartoituksia, käyttäjäkyselyitä ja esteettömyyskoordinaattorin tukea. Näin tehdään tällä hetkellä uuden museo- ja tiedekeskuksen suunnitteluprosessissa.
Rakenteilla olevan Tuiran monitoimitalon suunnittelua ja käyttöä ohjaa muun muassa kulttuurisensitiivisyys, yhdenvertaisuus ja esteettömyys. Pääkkösen mukaan erityispiirre on ollut juuri rikas monikulttuurisuus, mikä on esteettömyyden ja saavutettavuuden vuoksi huomioitu opasteissa, joissa käytetään suomea, englantia ja kuvasymboleja. Monitoimitalon arvioidaan valmistuvan kesällä 2025.
Ouluhallin esteettömyyteen on panostettu jo useilla tavoilla, kuten pistekirjoituksella varustetuilla opastauluilla. Näkövammaisten kulkemista helpottavat myös lattian koho-opasteet ja -kartat. Pääkkönen nostaa Ouluhallin esteettömyystoimista esiin myös äänimajakat, esteettömät puku- ja pesutilat sekä kuntoilulaitteet.
”Ilahduttavaa oli kuulla, että Suomen Kuurosokeat ry on pannut merkille Ouluhallin olosuhteet ja harkitsee mahdollisuutta järjestää seuraava liikuntaleiri Oulussa ja juuri Ouluhallissa.”
Tilapalvelut vaikuttaa kaupungin omistamien rakennusten ja niiden tonttien esteettömyyteen. Sanna Pääkkönen kertoo, että yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on vastikään aloittanut esteettömyysasiantuntija. Hän uskoo, että sen myötä myös yleisten katu- ja puistoalueiden esteettömyys tulee paranemaan.