Ernest Lawson esittäytyy edelleen oululaisena: ”Se on enemmän mielentila kuin mikään osoiteasia”
Ernest Lawson sanoo nauttivansa monipuolisesta työnkuvastaan. Tänä syksynä hän on debytoinut radiojuontajana ja lastenkirjailijana. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ernest Lawson on tänä syksynä ollut esillä niin tv- ja radiojuontajana kuin lastenkirjailijanakin. Oululaisuus on viihteen monitaiturissa niin vahvasti sisimmässä, että hän vitsailee kokevansa identiteettikriisiä siitä, että hänen kotonaan asuu nykyisin espoolaisia ihmisiä.
Oulunsalosta kotoisin olevaa Ernest Lawsonia, 35, on yhä vaikeampaa kutsua pelkästään näyttelijäksi. Tänä syksynä Lawson on ollut esillä muun muassa Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelman juontajana, Oulun kaupungin tuottaman Ajan kanssa -radio-ohjelman toisena toimittajana ja maanlaajuisen stand up -kiertueensa tähtenä. Uusin aluevaltaus on oma lastenkirja Höpersankarit 1: Opejahti (WSOY), joka ilmestyi lokakuussa.
”Olen aina ollut semmoinen, että monet asiat kiinnostavat, ja ympärilläni on itseäni lahjakkaampia ihmisiä, jotka niitä mahdollistavat”, Lawson sanoo. Kiireiseltä näyttävä syksy on osin sattumaakin.
”Kirjan idea on muhinut vuosikaudet, ja stand up -settiäkin olen kirjoittanut kaksi vuotta, ennen kuin se on hioutunut valmiiksi. Nämä ovat pitkiä prosesseja, vaikka asiat näyttävät tapahtuvan samaan aikaan”, Lawson huomauttaa.
Paluu koulumaailmaan
Luokanopettajana työuransa aloittanut Lawson palaa Höpersankarit-kirjassaan koulumaailmaan. Voiko siitä päätellä, että opettajan hommiinkin on välillä ikävä?
”On siinä varmaan sitäkin. Sitä voi lukea kunnianosoituksena opettajan ammatille”, Lawson myöntää. Peruslähtökohta kirjaan oli klassinen kirjoittamisvinkki: kirjoita siitä, mistä tiedät.
”Se, mistä tiedän, on koulumaailma. Olen opiskellut opettajaksi ja työskennellytkin siellä pari vuotta ennen näitä esiintymishommia. Silloin, kun luin oppilailleni, suosituimpia kirjoja luokassa olivat ne, joissa päähenkilöt olivat koululaisia ja miljöönä koulu. Tiesin, että sitä kohti minun kannattaa omassakin kirjassani mennä.”
Höpersankarit sisältää Lawsonille tunnusomaista huumoria. Maria Makkosen kuvittama kirja kertoo 10-vuotiaasta Taavista, joka aloittaa koulussa, jonka oppilailla on omituisia supervoimia – höpervoimia. Taavilla niitä ei ole, joten hän saa kutsumanimen Tavispoika. Kirjasarjan toinen osa on jo valmis ja ilmestyy ensi keväänä.
Lawson sanoo miettineensä kirjoittaessaan keinoja saada lukijansa nauramaan, aivan samalla tavalla kuin aikoinaan oppitunneilla. Samaa hän tekee tietysti stand up -keikoillaan, mutta kumpi on vaikeampi saada haltuun: nousuhumalainen pikkujouluyleisö vai sokerihumalainen koululuokka?
”Hirveän hyvä kysymys! Sanoisin, että minulla on koulutuksen myötä enemmän ammattitaitoa sen luokan haltuun saamiseen, mutta molempiin on kyllä löytynyt kikkoja ja tekniikoita”, Lawson nauraa.
Freelancerin epävarmuus
Lawson on työskennellyt pitkään freelancerina, ja vapaalle taiteilijalle täysi kalenteri on usein rauhoittava asia. Kiireisen syksyn jälkeen Lawson nähdään ensi keväänä muun muassa MTV:lle siirtyvän LOVE-musiikkiviihdeohjelman (entinen SuomiLOVE) toisena juontajana.
”Freelancerius on asia, joka stressaa minua. Opettajan ammatissa oli minun luonteenlaadulleni sopivaa turvaa ja varmuutta: tiesin, että tämän vuoden ajan ainakin opetan tätä tiettyä luokkaa, ja opettajan töitä on aina tarjolla. Esiintymistyö taas on jatkuvaa epävarmuutta. Televisiotyö kestää kolme kuukautta, ja voi olla, että sen jälkeen ei ole kalenterissa mitään. Tai kun stand up -kiertue julkaistaan: mitäs jos ihmiset eivät tulekaan sinne?”
Toisaalta Lawson sanoo nauttivansa siitä, että pääsee tekemään monenlaisia asioita. Se ehkäisee kyllästymistä.
”Silloinkin, kun opetin, tein päivisin niitä töitä ja kävin iltaisin improvisaatiokeikoilla tai juontamassa. Olen aina tehnyt useampaa juttua samaan aikaan, vaikka tänä syksynä niitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.”
Oulun asiaa radiossa
Yksi uusi aluevaltaus Lawsonille on Radio Helsingin Ajan kanssa -radio-ohjelma, jonka tekemistä Oulun kaupunki sponsoroi. Lawsonin juontajapari, Oulu 2026-hankkeessa tuottajana työskentelevä Asta Salomaa kehui vuolaasti yhteistyötä Lawsonin kanssa, kun ohjelma oli alkusyksystä alkamassa.
”En ollut oikeasti tehnyt siinä vaiheessa vielä Erkun kanssa töitä”, haastattelua sivummalla kuunteleva Salomaa nauraa.
”Nyt voit sitten kertoa rehellisen mielipiteen. Kaikki muuttui, kun menimme koppiin”, Lawson heittää, mutta vakavoituu nopeasti:
”Jälleen kerran voin sanoa, että minulla on aina ollut ilo tehdä itseäni taitavampien ihmisten kanssa töitä. Astalla on kokemusta radiosta, ja se teki minulle hypyn siihen maailmaan helpoksi. Ei tarvinnut opetella kaikkea, vaan ainoastaan tulla paikalle, tehdä taustatyö Astan kanssa, miettiä haastattelukysymyksiä, ja tehdä se, minkä parhaiten osaan: elää hetkessä ja kuunnella meidän vieraitamme”, Lawson sanoo ja jakaa kiitoksia Salomaalle, joka hoitaa lähetysten teknisen puolen.
Ernest Lawson tekee Ajan kanssa -radio-ohjelmaa Asta Salomaan kanssa. Marraskuun alussa he juonsivat Helsingin Kaivohuoneella samannimistä Oulun markkinointitapahtumaa.
Oululaisuus on keskeinen teema Ajan kanssa -ohjelmassa. Lawson ja Salomaa ovat siinä suhteessa hieman erikoinen työpari, sillä Oulunsalossa varttunut Lawson on asunut jo pitkään pääkaupunkiseudulla, ja helsinkiläislähtöinen Salomaa taas on kotiutunut Ouluun opintojen myötä kymmenisen vuotta sitten. Onko heillä kilpailua siitä, kumpi on nykyisin enemmän oululainen?
”Eeeeeeiiii… Sehän on hyvä, että meidän oululaisuus on erilaista”, Lawson sanoo nauraen. Salomaan seurassa hänen puheeseensa on kuitenkin palannut normaalia enemmän Oulun murretta.
”Se tarttuu heti, kun ihmiset puhhuu oulua ympärilläni, mutta juontokeikoilla se ei kuulu. Monesti kyllä mietin, että mitä ne sanoisivat, jossa vaikka TTK:ssa (Tanssii tähtien kanssa) pistäisin jonkun tosi oululaisen juonnon sinne väliin.”
Identiteettikriisi espoolaisuudesta
Lawsonin suhde Ouluun on edelleen kaikin puolin lämmin.
”Kesällä tuli 16 vuotta siitä, kun muutin Oulusta etelään, mutta edelleen esittäydyn oululaisena. Minun identiteettini on oululainen, minulla ei koskaan, ikinä ollut helsinkiläistä identiteettiä. Nyt olen asunut viisi vuotta Espoossa, ja minulla ei tule koskaan olemaan espoolaista identiteettiä. Minulla on henkilökohtainen kriisi siitä, että kotonani asuu kaksi espoolaista, kun lapseni ovat syntyneet Espoossa”, Lawson sanoo nauraen.
”Oululaisuus on enemmän mielentila kuin mikään osoiteasia.”
