Arvostelutaidot veivät Veera Kiurujoen valtakunnalliseen voittoon
Runokriitikkopalkinnon voittanut Veera Kiurujoki työskentelee tekstisuunnittelijana ja copywriterina. Ennen voittoaan hän ei ole aiemmin kirjoittanut julkisuuteen kritiikkejä. Kuva: Jenina Bomström
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kiurujoki sai palkinnoksi 1 000 euroa sekä paikan keväällä julkaistavan Runografi-runokritiikkisivuston toimituskunnassa.
Voitto kisassa tuli Raisa Marjamäen Ihmeellistä käyttäytymistä -runokokoelman kritiikistä. Palkintoperusteluissa todetaan, että kritiikissään Kiurujoki tuo esiin vuoropuhelun Marjamäen teoksen maailman ja yhteiskunnallisten ilmiöiden välillä.
Puhuttelevuus luo kiinnostavuutta
Kilpailun järjestänyt Nihil Interit ry on kaikille avoin vuonna 1993 perustettu runoilijoiden yhteisö. Kiurujoki osallistui sen kisaan kahdella kritiikillä. Niitä ei ole julkaistu missään, sillä kilpailun edellytyksenä oli, että osallistujat eivät ole aiemmin tehneet ammattikritiikkiä.
Kiurujoki on syntynyt Rovaniemellä ja asuu Oulussa. Hän on opiskellut kirjallisuutta Oulun yliopistossa ja työskentelee Design Inspiksessä tekstisuunnittelijana ja copywriterina.
”Kriitikon pitää luottaa omaan havaintokykyyn ja assosiaatioon: mistä haluaisin tämän yhteydessä puhua? Ei ole olemassa kritiikin kaavaa, eikä tarkoitus ole murskata vaan aloittaa keskustelu”, luonnehtii Kiurujoki kriitikon tehtävää.
Yleensä runoissa Kiurujoki kiinnittää huomiota puhuttelevuuteen, hyvään kieleen ja sen tuoreuteen sekä kirjoittajan kiinnostavaan ajatteluun.
Raisa Marjamäen lisäksi Kiurujoki pitää kiinnostavina nykyrunoilijoina Harry Salmenniemeä ja Henriikka Tavia sekä Aura Nurmea.
Runoja julkaistaan paljon, näkyvillä vähän
Julkaisemista tavoittelevia runon kirjoittajia Kiurujoki kehottaa tutustumaan lajiin: lukemaan sekä runoja että muita tekstejä.
”Runotradition tuntemusta pitäisi olla. Runoissa saattaa näkyä, että kirjoitetaan tunteita ja sitten pätkitään ne säkeiksi.”
Kiurujoki on itse kirjoittanut tekstejä pohjoisen sanataiteen aikakauskirjaan Hallaukseen ja pohjoisen kulttuurilehti Kaltioon. Hän myöntää, että runoja on tullut luettua liian vähän.
”Muste-klubilla olen käynyt kuuntelemassa lavarunoutta ja sitten muistan Miki Liukkosen lukemat runot pubin alakerrassa. Muuten Oulussa on hiljaista runosaralla. Yleensä Suomessa runoja kirjoitetaan ja julkaistaan tosi paljon, varsinkin Poesia-kustantamo on kunnostautunut tässä. Mutta runoja luetaan ja arvioidaan vähän.”
Huomion vähyyden syiksi Kiurujoki arvioi sekä runojen että niiden kritiikkien puutetta mediassa. Runosivustotkin löytyvät verkosta vaikeasti. Osansa on myös yleisillä asenteilla.
”Runoja pidetään vaikeina ja marginaalisina. Ajatellaan, että runot ovat kokeellista kikkailua tai terapeuttista vuodatusta.”
Suomessa runoja ja niiden kritiikkejä voi laajemmin löytää Nuoren Voiman Liiton julkaisemasta Nuori Voima -lehdestä, Nihil Interitin Tuli ja Savu -julkaisusta sekä Kiiltomato-sivustolta.