”Aikuiset vois kysellä enemmän, miten meillä menee” – läsnäoloa ja armeliaisuuttakin toivottiin
Keskustelua seuraamassa olleet saivat kertoa erivärisillä lapuilla äänestäen esimerkiksi siitä, oliko some heille välttämätön. Kuvat: Jouni Ylisuutari / OSAO
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ylen ja kolmen oululaisen oppilaitoksen yhdessä Oulun kaupungin kanssa organisoima keskustelutilaisuus nosti esiin niin nuorten kipeitä tuntoja kuin hyvin viisaita näkemyksiäkin.
Ylen Hyvin sanottu -hankeen rantautuminen Ouluun viime perjantaina 4. lokakuuta jätti ainakin Oulun kaupungintalolla järjestettyä kaksituntista keskustelua seuranneisiin vaikutelman siitä, että nuorilla hyvä käsitys ikäistensä hyvinvoinnista – selvemmin sanottuna siitä, miten paljon kasvunsa ja elämänsä kanssa kipuilevia nuoria on ja mistä tuo johtuu. Siitäkin, miten tilannetta voitaisiin parantaa, nuorilla oli antaa osviittaa.
Viisivuotinen Hyvin sanottu -hanke pyrkii vahvistamaan suomalaista keskustelukulttuuria ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla hankkeen toivotaan kasvattavan suomalaisten ymmärrystä ja luottamusta toisiaan kohtaan.
Oulussa tämä mahdollisuus annettiin kolmen toisen asteen oppilaitoksen, Raksilan ja Oulun Lyseon lukioiden ja ammattiopisto OSAO:n opiskelijoille ja heidän asioistaan päättävien virkamiesten, poliitikkojen ja rehtoreiden edustajille.
Yle Kioskin toimittajana tunnettu Essi Lamppu juonsi kaksituntisen keskustelutilaisuuden juohevasti ja taiten.
Käytännössä kohtaaminen hoidettiin kolmen paneelikeskustelun ja niitä edeltäneiden lyhyiden mutta tehokkaiden, OSAO:n opiskelijoiden toteuttamien videoiden taustoittamana. Yle striimasi toimittaja Essi Lampun juontaman tilaisuuden ja tallenne on nähtävänä Yle Areenassa vuoden ajan.
Yksinäisyys on turhan monen taakka
Teemoina olivat Kenelle minä kelpaan? ja Miten nuorilla menee Oulussa?
Nuorten hyvinvoinnin lisäksi keskusteltiin ystävyydestä, ihmissuhteista ja sosiaalisesta mediasta.
Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä totesi avauspuheenvuorossaan kouluterveyskyselyn osoittaneen, että valtaosa oululaisnuorista voi hyvin, mutta esimerkiksi yksinäisyyttä koetaan enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Myös elämäänsä tyytyväisten ja positiivista mielenterveyttä kokeneiden osuudet ovat laskeneet.
Ammattiin opiskelevien koettu hyvinvointi oli lukiolaisia selvästi heikompaa, mutta siltikin lukiolaisten elintavoissa oli heikentymistä.
Tapahtumaa varten tehdyssä opiskelijakyselyssä, johon otti anonyymisti osaa kaikkiaan 725 tapahtumaan osallistuvien oppilaitosten opiskelijaa, annettiin saman suuntaisia vastauksia. Esimerkiksi kysymykseen Koetko olevasi yksinäinen? 34 prosenttia antoi vastauksen ”Kyllä” tai ”Joskus”.
ONEn Meriläinen: ”Ei 12-vuotiaan pitäisi joutua terapiaan”
Nuortenvaltuusto ONEn puheenvuorossa sen puheenjohtaja Pietari Meriläinen ei säästellyt aikuisten hallitsemaa yhteiskuntaa nuorten tarpeiden laiminlyömisestä. Hän totesi, että hyvinvointialueet eivät kykene noudattamaan lakia. Nuorten pahoinvointi on THL:n tilastojen perusteella hälyttävällä tasolla ja Meriläisen mukaan puhe mielenterveyskriisistä ei ole liioiteltua.
”Ennaltaehkäisemiseen on suunnattava enemmän varoja: ei 12-vuotiaan pitäisi joutua käymään terapiassa.”
Oulun nuorisovaltuusto ONEn kommenttipuheenvuoron käytti sen puheenjohtaja Pietari Meriläinen.
Meriläinen patisti tilaisuuden aikuisia puuttumaan juurisyihin. Hän totesi esimerkiksi kodin taloudellisen tilanteen vaikuttavan suoraan nuoren ystävämäärään.
Sosiaalisen median merkitys, joka oli yksi tilaisuuden aiheista, oli Meriläisenkin mukaan painava syy hyvinvointiongelmiin.
”Somen sisältö suuntautuu aktiivisesti aivoja koukuttavaan materiaaliin luoden negatiivisen kuvan maailmasta. Syntyy kupla, jossa totuus ja faktat unohtuvat. Algoritmit vahvistavat tunteitasi ja some sulkee sinua pienempiin ja pienempiin kupliin.”
Meriläinen esittikin lääkkeeksi somealustojen säätelyä ja niiden algoritmien avaamista.
Uskallanko mennä illalla kauppaan?
Turvattomuuden tunne on kasvanut ja väkivaltaisuutta on enemmän, nuoret panelistit totesivat, mutta samalla he kiittelivät sitä, että poliisin ja nuorisopalvelun väen läsnäolo keskusta-alueella on kasvanut.
”Päihteiden käyttö vaikuttaa tosi paljon väkivaltaisuuteen ja voi myös alistaa sellaiseen tilanteeseen, jossa kokee olevansa vaarassa”, Sara Gebremedhin totesi.
Arkisissakin ympyröissä tunne turvattomuudesta on läsnä. Eerik Heikuran mukaan jotkut miettivät, uskaltavatko illalla lähteä kauppaankaan.
”Arjen rasitusta lisää tiettyihin kohdistettu viha ja väkivalta”, Kerttu Ek lisäsi.
Ikätovereiden pahoinvointi tunnistetaan, nuorten kommentit osoittivat.
”Moni piilottaa sen taitavasti yleiseen levottomuuteen”, Heikura sanoi.
Ekin mukaan mielenterveysoireet voivat ilmetä ”rankkana läppänä” ja siihen tulisi puuttua, kysyä nuorelta, miksi tämä puhuu siten.
”Kysymällä ei menetä mitään. Aikuiset voisi enemmän kysellä – sitä vaikka, jos tehtäviä ei palauta ajoissa tai opiskelija tippuu kärryiltä. Opet ei oo psykologeja, eikä tarvikaan olla, mutta läsnäolon hetkillä on tosi suuri vaikutus.”
”Nuoret ei oo mitään alieneita tai muukalaisia – tehän olette itsekin olleet nuoria. Lähestykää meitä avoimesti ja mahdollisimman ennakkoluulottomasti”, Gebremedhin kommentoi.
Täysi-ikäisyys: Runsaat odotukset mutta vähän opastusta
Videolla esiintynyt nuori kiteytti varmaan monen ajatukset, toteamalla, miten 18-vuotiaalta odotetaan paljon, mutta häntä ei valmistella siihen, miten täysi-ikäisyyttä ja siihen liittyviä vastuita hallitaan.
Tapahtuman videohaastatteluihin osallistuneet nuoret ilmaisivat kokevansa riittämättömyyttä – mistä se kumpuaa? kysyttiin.
”Somesta, kavereiden menestyksestä”, panelisti Saara Ruokola aloitti.
”Elämme kilpailu- ja suoritusyhteiskunnassa, eikä jää aikaa vain olla”, Immo Ikonen jatkoi. ”Pitäis muistaa, että kukaan ei oo täydellinen.”
Ikonen muistutti myös, että se mikä on näkyvissä ei välttämättä ole totuus. ”Normalisoitaisiin se, ettei kaikilla mene aina nappiin.” Hän toivoi myös aidompaa puhumista. ”Kun kysyt, mitä kuuluu ja toinen vastaa ’Ihan hyvin’, kysy vielä mitä tämä sillä tarkoittaa.”
Eerik Heikura tähdensi, että suomalaisessa suoritusyhteiskunnassa olisi hyvä osoittaa myös, miten on ihan ok välillä epäonnistuakin.
Essi Lamppu (Vas.) johdatteli panelistit Immo Ikosen, Julia Lahdensivun ja Saara Ruokolan keskustelemaan muun muassa ystävyydestä ja yksinäisyydestä.
Opettajille annettiin melko suora viesti: opiskelija on vielä lapsi eikä välttämättä kykene vastaamaan kaikkiin odotuksiin.
”Opiskelijat ovat vielä kasvavia ihmisiä, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa paikkaansa”, Kerttu Ek totesi. ”Heihin tulisi suhtautua armollisesti.”
Ek totesi omana kokemuksenaan lukioajan olleen jatkuvia saavutuksia koskevia keskusteluja eri opettajien kanssa. Hyvinvointi unohtuu, hän sanoi.
”Opettajat voisivat kysyä, mikä on opiskelijan lopputavoite – tarvitseeko hän jatko-opinnoissaan kyseisestä oppiaineesta huippuarvosanaa. Voitaisiinko yhdessä päättää, että joskus tulos voi olla vähän huonompi.”
Avun viestinnässä vakava puute
Oulussa koetaan yksinäisyyttä, kouluterveyskyselykin todisti, joten panelisteilta kysyttiin, mistä ystäviä voi löytää. Omien ystävien kautta tai juttelemalla toisten kanssa tutustuen, neuvottiin.
”Toiselle asteelle siirtyminen on murroskohta: luokkakaverit vaihtuvat, ja se voi vaikeuttaa hetken”, Ruokola totesi.
Julia Lahdensivu antoi suoraa palautetta yksinäisyyttä poistavia tapahtumia järjestäville aikuisille. ”Miettikää, miten markkinoitte tapahtumia. Nyt ne on vähän kuin suunnattu luusereille.”
Yleisössä hörähdettiin tyytyväiseen nauruun.
Painavaa asiaa koko kaksituntinen. Paikalla olleet päättäjät, virkamiehet ja rehtorit kuuntelivat vaiti ja vakavina. Myös parisataa henkinen kolmen järjestävän koulun opiskelijoista koostunut yleisö seurasi kaksituntisen annin hyvin, jopa hämmentävän keskittyneesti.
Kommenttipuheissaan paikalle kutsutut aikuiset kiittivät ja kehuivat, mutta jotain konkreettistakin voitiin jo luvata. Nuorten esille nostamaan toiveeseen siitä, että apua tarjoavien tahojen yhteystiedot olisivat helpommin saatavissa, Oulun kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtaja Pirjo Nikula totesi, että tähän toimeen ryhdytään heti.
OSAO:n rehtori Jarmo Paloniemi antoi tilaisuuden lopuksi nuorille rehdin tunnustuksen: "Te olette fiksumpia kuin minä teidän iässänne 1980-luvun lopulla." Paloniemi kertoi myös yksinäisyyden viestien koskettaneen itseään eniten.