Agentin homma on kunniatehtävä – oppilasagentit opettajan apuna
Arttu Antila (oik.) esittelee ja neuvoo 3E-luokan oppilaalle ohjelmoimista Scratch-sovelluksen avulla. Kuvat: Anne Peltola
Kiiminkijoen koululla osa viidesluokkalaisista ja muutama neljäsluokkainen oppilas toimivat opettajien apuna tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa. Kun oppilasagentit auttavat pienempiä oppilaita tekniikan ja työtapojen kanssa, opettaja pystyy paremmin keskittymään opetettavaan asiaan.
Agenttina toimiminen on kunniatehtävä
Agentit perehdytetään ja koulutetaan tehtäviinsä. Kiiminkijoen koululla agenttitoiminta on kehittynyt vuosien saatossa.
”Viime vuonna meillä oli ensimmäinen vuosi, jolloin pyysimme oppilailta hakemukset agentti-toimintaan. Valituista oppilaista teimme osaamiskortit, jotka olivat esillä opettajanhuoneessa. Korteista opettajien oli helppo katsoa, keneltä löytyy sopivaa osaamista. Jokaisen valitun agentin kohdalla varmistettiin myös, että oppilas pystyy koulumenestyksensä puolesta osallistumaan toimintaan”, kertovat opettajat Nina Isokangas ja Eeva-Liisa Pietiläinen.
Oppilasagentti-toiminnasta on huomattu paljon hyötyä.
”Agenttitoiminnan kautta saamme paremmin esille oppilaiden harrastuneisuuden ja kiinnostuksen kohteet. Monilla oppilailla on paljon meille opettajillekin uutta tietämystä”, Nina kertoo.
Oppilaille agenttina toimiminen on kunniatehtävä.
”Olemme huomanneet, että vastuullinen tehtävä on auttanut koulumenestyksessä ja kasvattanut itsetuntoa”, Eeva-Liisa jatkaa.
Korona-aika toi muutoksia toimintaan
Koronasäännösten myötä koulut ovat joutuneet tarkastelemaan toimintaansa ja jopa jättämään oppilasagentti-toimintaa tauolle, etteivät oppilasryhmät sekoitu liikaa.
”Meillä tilanne on pysynyt rauhallisena. Vain muutama yksittäinen oppilas on auttanut ajoittain eri toiminnoissa, kuten koneille kirjautumisissa tai ohjelmoinnissa”, tähdentää koulun rehtori Tomi Molin.
Rajoituksista huolimatta koululla pidetään yllä hyvää ilmapiiriä. Hieno esimerkki yhteishengestä on kahden viidesluokkalaisen tytön ideoima pakohuonepeli koululle. Tytöt pyörittävät peliä itsenäisesti: he rakentavat ja purkavat tekstiilityön luokassa olevan pelin päivittäin ja organisoivat käyntivuorot opettajien kanssa.
”Peli on suunnattu neljäs- ja viidesluokkalaisille. Halusimme tehdä sellaisen pelin, joka on sopivan vaikea”, kertovat Helka Alakärppä ja Lumia Pitkänen.
Pakohuonepeliin pääsee kerrallaan 4–6 oppilasta. Tehtävien suorittamiseen menee noin 15 minuuttia. Jos aikaa menee enemmän, tytöt antavat lisävihjeitä.
”Halusimme keksiä koululle jotain kivaa tekemistä. Tällaisilla pienillä tempauksilla voi lisätä iloa ja innostusta arkeen”, tytöt kertovat.
Auttamisen halu näkyy
Innostus ja auttamisen halu näkyvät myös oppilasagenteissa.
”Pääsyvaatimuksena oppilasagentiksi on kohtelias ja hyvä käytös. Toiminnan kautta osasta oppilaita on tullut esiin uusia, hienoja puolia!”, Eeva-Liisa kiittelee.
Pienempien oppilaiden opettajat ovat toivottaneet oppilasagentit tervetulleiksi.
”Lapsen on usein helpompaa ottaa vastaan apua toiselta lapselta”, Nina ja Tomi hoksauttavat.
Oppilasagentti-toiminta opettaa lapsille myös tärkeitä tulevaisuuden taitoja.
”Oppilasagenttina toimimisessa kehittyvät tiimityötaidot, ongelmanratkaisutaidot kuin sosiaaliset taidot”, Nina ja Tomi lisäävät.
Oppilasagentteina toimivat viidesluokkalaiset Valtteri Laukkanen ja Arttu Antila kertovat pärjänneensä mainiosti pienempien oppilaiden kanssa.
”Parasta agenttina olemisessa on se, että saa auttaa pienempiä ja olla heille esimerkkinä”, pojat kertovat.
Pojat kannustavat muitakin lähtemään mukaan oppilasagentti-toimintaan.
”Tässä hommassa ei tarvitse olla ammattilainen, vaan samalla oppii itsekin”, he muistuttavat.
Juttu on julkaistu Mun Oulussa ensimmäisen kerran 3.2.2021.