Oulun peruskouluissa opitaan tunne- ja turvataitoja
Ylikiimingin koulun vahvuusviikon aikana jokainen luokka saa oman oksansa vahvuuksien puusta. Kuvassa vasemmalta teknisen työn opettaja Mikko Tuomikoski ja koulun turvataitovastaavat Heikki Vimpari ja Jenna Kuoppala. Kuva: Anne Peltola.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi kesäkuussa tunne- ja turvataitokasvatuksen osaksi Oulun kaupungin opetussuunnitelmaa.
”Tunne- ja turvataitokasvatuksen sisältöjen lisääminen opetussuunnitelmaan tarkoittaa sitä, että tästä eteenpäin kaikilla oululaisilla lapsilla ja nuorilla on samat mahdollisuudet oppia tunne- ja turvataitoja omassa koulussaan”, kertoo Turvallinen Oulu -hankkeen projektikoordinaattori Arttu Kuivala.
Jokainen on hyvän kohtelun arvoinen
Turvataitokasvatus auttaa ennaltaehkäisemään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa niin kasvotusten kuin digitaalisissa ympäristöissä. Turvataidoista on hyötyä sekä lasten keskinäisissä että lasten ja aikuisten välisissä suhteissa.
”Turvataitoihin kuuluu, että lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan uhkaavia tilanteita ja toimimaan niissä. He oppivat puolustamaan omia ja kunnioittamaan toisen rajoja”, Kuivala jatkaa.
Turvataitokasvatus vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa sekä tunne-, vuorovaikutus-, selviytymis- ja digiturvataitoja. Lapset oppivat myös keinoja itsestä huolehtimiseen.
”On tärkeää, että jokainen tuntee olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Turvataidoissa esimerkiksi lapsia opetetaan ja rohkaistaan sanomaan jämäkästi ”ei”, poistumaan uhkaavasta tilanteesta ja kertomaan asiasta turvalliselle aikuiselle”, Kuivala kertoo.
Ylikiiminki ensimmäisten joukossa
Turvataitokasvatuksen mallia testattiin jo viime lukuvuonna neljässä peruskoulussa ja esiopetusyksikössä. Yksi testivaiheeseen osallistuneista kouluista oli Ylikiimingin koulu.
”Koulu ei ole muusta elämästä irrallinen saareke, jossa opetetaan vain oppiaineita ja niiden sisältöjä. Tämän päivän lapsille ja nuorille on tarpeellista opettaa myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Harjoittelemme niitä koulussa kaikenikäisten oppilaiden kanssa koulun oman hyvinvointimallin mukaisesti”, kertovat Ylikiimingin koulun turvataitovastaavat Jenna Kuoppala ja Heikki Vimpari.
Turvallinen Oulu -hanke on tuottanut koulujen tueksi kattavat opetusmateriaalit kaikille luokka-asteille.
”Materiaalit ovat ihan loistavat! Ne on suunniteltu kullekin ikäryhmälle sopivaksi, joten niiden pohjalta on helppoa opettaa. Me opettajat voimme helposti valita materiaalista omalle luokallemme sopivimmat ja ajankohtaisimmat aiheet”, opettajat kiittelevät.
Maailman paras minä
Ylikiimingin koulun oma hyvinvointimalli, Maailman paras minä, auttaa jäsentämään kouluvuoden työskentelyä tunne- ja turvataitojen parissa.
”Pidämme koulussa joka kuukausi vähintään yhden Maailman paras minä -oppitunnin. Tunneilla käsittelemme tunne- ja vuorovaikutustaitoja, hyvinvointia ja arjen selviytymistaitoja. Jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa. Tavoitteenamme on oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi”, Kuoppala ja Vimpari kertovat.
Koulun opettajat eivät kuitenkaan ole yksin vastuussa hyvinvointimallin toteuttamisesta koulun arjessa.
”Tunne- ja turvataitokasvatus on moniammatillista yhteistyötä. Onneksi meidän opettajien apuna on myös oppilashuollon ja nuorisotoimen osaavaa henkilökuntaa!”, opettajat kertovat.
Vanhemmat oppilaat opastavat nuorempia
Yhdeksäsluokkalaiset Aada Ojala ja Anna Parkkinen pitävät turvataitokasvatusta tärkeänä. Molemmat ovat käyneet tukioppilaille järjestetyn erityisen turvataitoja koskevan koulutuksen.
”On tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät turvallisuusasioista. Koulutuksesta saimme tietoja ja taitoja, joita olemme jakaneet eteenpäin esimerkiksi pitämällä oppitunnin sosiaalisen median käytöstä ja kiusaamisen ehkäisemisestä pienemmille oppilaille”, tytöt kertovat.
Tyttöjen mielestä pienempien oppilaiden on tärkeää tietää, että he voivat kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan aikuisten lisäksi myös koulun vanhimmille, luotettaville oppilaille.
”Netti ei ole automaattisesti paha asia. On tärkeää oppia tunnistamaan, minkälainen nettikäyttäytyminen on hyväksyttävää, minkälainen ei ja miten sopimattomaan käytökseen puututaan tehokkaimmin”, tytöt tiivistävät.