Blind Channel ponnistaa maailmalle Madetojan musiikkilukion opein

Musiikin opettajille lahjakkaiden nuorten parissa työskentely on innostavaa ja palkitsevaa. Työn tuloksista pääsee nauttimaan niin Emma-gaalassa, kuin Euroviisujen finaalissa.

Oulun ihme ei nojaa enää vain teknologian kehitykseen, vaan musiikilliseen lahjakkuuteen, jonka jalostamiseen Madetojan musiikkilukiossa on selkeästi osaamista.

Anne Ålander musiikin teoriatunnilla ei nukuta. Madetojan musiikkilukion oppilaat yrittävät yhdessä saada selkoa, miten kirkkosävellajeja eli moodeja pitäisi tulkita. Aina välissä opettaja kysyy, vieläkö kaikki ovat kärryillä.

Useimmat ovat – ja nuottien tulkitsemiseen paneudutaan pieteetillä, vaikka kovin monelle juuri kirkkomusiikki ei taida olla mieluisinta. Tässä lukiossa opiskellaan musiikkia eri tulokulmista ja luodaan musiikilliselle osaamiselle monipuolinen perusta.

“Me ollaan kuin trampoliini. Opetuksen avulla luodaan laaja, tukeva alusta, josta on hyvä ponnistaa. Kun perusta on kunnossa, voi trampoliinilla sitten tehdä vaikka millaisia temppuja ja ponnistaa korkealle, vaikka Euroopan valloitukseen”, Ålander kertoo.

Opittuja sääntöjä voi rikkoa

Madiksessa käydään läpi musiikin historiaa, teoriaa, sävellystä, säveltapailua, sovitusta ja lähestytään musiikkia musiikkina, ei niinkään musiikin genren kautta.

”Oppilaiden kanssa käydään läpi niin kuorolaulua, kuin kamarimusiikkia ja kannustamme kokeilemaan eri juttuja, kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta opitusta aina jotain jää myös mukaan ja korvien väliin työstettäväksi sitten siihen musiikkilajiin, mistä itse innostuu.”

”Kun säännöt on opittu, voidaan sitten niitä tyylikkäästi rikkoa – ja luoda ehkä kokonaan jotain uutta”, Ålander jatkaa.

Moni Madetojan musiikkilukion kasvatti on löytänyt oman innostuksensa ja itselleen sopivan ilmaisutavan. Kevään Emma-gaalassa juontajana toimi vuoden madetojalainen Ellinoora ja palkintoja kävi noutamassa Ålanderin vanhoista oppilaista muun muassa Maustetytöt ja Suvi Teräsniska.

Menestyjiä löytyy myös klassisien musiikin puolelta, esimerkiksi pianisti Hannu Alasaarela. Blind Channelin valinta Euroviisuihin sai musiikin opettajan hihkumaan kotisohvalla. Omien oppilaiden menestys on palkinto onnistumisesta myös opettajalle.

“Eihän kenellekään menestys tule helposti, vaan sen eteen joutuu tekemään kovaa työtä. Me voidaan koulussa luoda puitteet, missä lahjakkuudet kasvaa ja oppilaat saavat luottoa itseensä. Taidot kehittyvät, ruokitaan intohimoa, valetaan uskoa omaan itseensä ja siihen juttuun, mitä tekee”, kertaa Ålander opetusfilosofiaansa.

Violent pop syntyy samanhenkisten törmäyksessä

Madetojan musiikkilukiossa opiskellaan tietysti runsaasti akateemisia aineita, mutta valinnaisten kurssien kautta syntyy milloin millaisia bändikokoonpanoja.  Oppilaat tutustuvat nopeasti toisiinsa ja löytävät itsensä kokeilemassa musiikillisia rajojaan, joskus oman mukavuusalueen ulkopuolellakin.

Niko (Vilhelm) Moilanen oli lukioon mennessään enemmän räp-miehiä, kunnes tapasi Haukiputaan pojat ja syntyi Blind Channel.

“Madetojan musiikkilukio on todella yhteisöllinen ja porukka löytää nopeasti toisensa. Eri kurssien aikana oppilaat pääsevät soittamaan erilaisissa kokoonpanoissa ja tietysti osalla on jo valmiina omia bändikuvioita. Sitten porukasta löytyykin muita samanhenkisiä, ja kun kokeillaan eri juttuja ja yhteinen sävel löytyy, niin alkaa syntyäkin jotain kiinnostavaa ja joskus rajoja rikkovaa”, Ålander taustoittaa madislaisten aikaan saamaa ilmiötä.

Pohjoisessa on paljon pieniä paikkakuntia ja musiikillisesti lahjakkaiden oppilaiden on vaikea saada omaa osaamista tukevaa ja kehittävää opetusta – tai löytää samanhenkisiä kavereita.

“Esimerkiksi Maustetytöt muuttivat Vaalasta Ouluun lukioon. Blind Chanelin Joel Hokka, Olli Matela, Joonas Porko ja Tommi Lalli päätyivät Madetojan musiikkilukioon Haukiputaalta, samoin Kolarista Oulussa opiskellut Suvi Teräsniska. Meillä on nyt oppilas Utsjoelta, joka sanoitustyöpajassa tekee heviä saamen kielellä – se on jo kulttuuriteko itsessään. Utsjoella on vaikea perustaa saamelaista hevibändiä yksin, mutta täällä koulun oppilaista löytyy bändiin tarvittavat jäsenet”. iloitsee Ålander.  

 “Let’s play, sanon usein oppilaille. Play on ihan mahtava sana, ja sille ei löydy edes oikein hyvää vastinetta suomeksi. Leikkiä, soittaa, pelata, näytellä – niillä kehitetään sitä kunkin omaa juttua ja saadaan oppilaat tekemään juttuja yhdessä. Ehkä siitä yhteen törmäyksestä syntyy jokin resepti myös menestykseen”, Ålander arvelee.

Intohimo, usko ja hymy – menestyksen salaisuus

Ålander uskoo luonnollisesti oululaisten viisumenestykseen, vaikka myöntääkin olevansa puhtaasti puolueellinen katsoja. Blind Chanelin biisi on hieno ja bändillä on sellaista intohimoa tekemiseen, joka taitaa olla tuttua myös opettajalle itselleen.

“Olen 6-vuotiaasta asti halunnut musiikin opettajaksi. Vuodesta 1998 olen toiminut täällä musiikin opettajana ja työ on aivan mahtavaa! Oppilaissa on valtavasti lahjakkuuksia ja olen saanut kehittää myös uusia sisältöjä opetukseen, muun muassa Ellinoora teki ensimmäiset omat sävellyksensä meidän “sävärissä”, eli sävellystyöpajassa”, Ålander kertoo.

Kutsumusammatissaan Ålander on päässyt todistamaan monen artistin musiikillista kasvamista, ja Madiksen ponnahduslaudalta oppilaat jatkavat opintojaan kohti ammattilaisuutta – tai lähtevät suoraan keikkalavoille. Tulevaisuuden musiikkimaailman helmiä jalostetaan nyt, joten Oulussa voidaan kannustaa paikallisten artistien puolesta myös jatkossa.

“Monet meidän oppilaista saisivat jo suoraan levytyssopimuksen, mutta ne ovat vanhempien ja levy-yhtiön välisiä neuvotteluita, joista emme saa tietysti kertoa. Ja onhan nuoren osalta mietittävä myös julkisuutta – joskus on ihan hyvä, että oppilaat saavat kasvaa rauhassa ja myös julkisuutta varten kasvattaa hieman nahkaan paksuutta, jotta mediamyllytyksestä selviää. Mutta voin luvata, että madislaisia löytyy yleisön eteen myös tulevaisuudessa”, Ålander vakuuttaa nauraen.

Ehkä seuraavaksi saammekin ihmetellä ja ihastella kirkkomusiikin ja räpin yhdistelmää tai jotain muuta, mitä vielä ei ole edes keksitty?